Keitinlaatikko – talviretkeilyn turvallisuusvaruste vai turhake?

Moni talvivaeltaja pitää keitinlaatikkoa itsestäänselvyytenä bensakeittimen pariksi talvella retkeillessä. Sen ajatellaan suoraan tuovan talviretkeilyyn turvallisuutta ja järjestelmällisyyttä. Onko keitinlaatikko pakollinen varuste? Olen talviretkeillyt sekä keitinlaatikon kanssa ja ilman, mutta päätynyt lopulta omassa käytössäni hylkäämään keitinlaatikot täysin. Avaan tässä artikkelissa ajatuksia siitä, miksi keitinlaatikosta ei mielestäni ole niin suurta hyötyä kuin ajatellaan, ja miksi pidän keitinlaatikkoa jopa vaarallisena välineenä.

Mikä on keitinlaatikko?

Keitinlaatikko on yleensä metallista tai muusta kovasta materiaalista rakennettu laatikko, jossa kuljetetaan talviretkellä tarpeellinen bensakeitin ja muut keittiövälineet. Pakkaamalla tavarat laatikkoon keittiö on yksi selkeä kokonaisuus, ja keitin voidaan pitää käyttökunnossa purkamatta sitä aina leirissä. Keitintä siis kuljetetaan sekä myös käytetään laatikolla suojattuna.

Keitinlaatikon on siivittänyt suosioon laajalle levinnyt vinkki puskaradion, opaskirjojen sekä vaellusoppaiden kautta. Useimmat oppaat kouluttavat keitinlaatikon osaksi talviretkeilyä Suomessa.

Keitinlaatikon käyttöä puolletaan yleensä voimakkaimmin turvallisuudella. Keitinlaatikon ajatellaan parantavan talviretkeilijän turvallisuutta merkittävästi. Sen ajatellaan olevan avuksi tilanteissa, joissa keittimeen syntyy bensavuoto tai keitintä sytyttäessä tuli leimahtaa liian isoksi – läimäiset vain kannen kiinni ja viet laatikon ulos teltasta. Lisäksi laatikko suojaa keitintä ulkopuolisilta osumilta kuljetuksen aikana, ja teltan sisällä käytettäessä laatikko suojaa muita varusteita keittimen liekiltä.

Mitä ongelmia keitinlaatikkoon liittyy?

Keitinlaatikkoon liittyy mielestäni ongelmia jo konseptitasolla kuulopuheen vuoksi. Laatikko kuulostaa hyvin yksinkertaiselta, vaikka se ei sitä ole. Tarkkaan mietityt yksityiskohdat häviävät rikkinäisen puhelimen tavoin, kun kukin askartelee oman laatikkonsa. Laatikoihin esimerkiksi viritellään erilaisia tukirakenteita, jotta kansi pysyy auki, sekä pohjakaukalon tiiveys unohtuu monesti varmistaa. Kantta kiinni läimätessä se ei välttämättä menekään kiinni kun jotain päätyy väliin, tai välissä on kaikkea muuta tavaraa jota laatikossa kuljetetaan.

Pahimmillaan jää ajattelematta myös se, että kattilaa käyttäessä on kattila ja kuuma vesi myös keittimen päällä, ja välissä voi myös olla toinen keitin tai bensapullo. Kun vikatilanteessa tulee kiire, kenkiä ei välttämättä ole jalassa, riittävästi vaatetta ei ole päällä ja työhanskat on voineet hukkua muiden varusteiden joukkoon. Turvallisuusvarusteeksi ymmärretty konsepti voikin jopa lisätä keittimen käytön riskejä.

Lisäksi keitinlaatikkoon liittyy muillakin tavoin mielikuvia turvallisuudesta. Laatikkoa luonnehditaan huolettomaksi ratkaisuksi, jolloin keittimen aktiiviseesta käyttämisestä luonne muuttuu “sytytä ja unohda” -tyyppiseksi ratkaisuksi. Bensakeitintä usein käytetään myös lämmittämään telttaa vedensulatuksen ja ruoanlaiton lisäksi. Tähän käyttöön keitinlaatikon ajatellaan lisäävän turvallisuutta, sillä siitä löytyy seinät ja kansi jotka suojaavat telttaa ja varusteita liekiltä. Varomattomuus kuitenkin lisääntyy, mikäli keittimen ajatellaan laatikossaan olevan turvallinen käyttää.

Keittimen käyttöön teltassa liittyy paljon muitakin riskejä kuten häkä, ja se onkin aihe erikseen. Useimmiten kaikkia laatikkoon tai keittimeen liittyviä vaaroja ei ymmärretä tai muisteta neuvoa samalla, kun neuvotaan keitinlaatikon käyttöön. Ongelmallisinta on, kun kokematon keittimen käyttäjä lähtee maastoon harjoittelemaan, luottaen laatikon toimivuuteen sinisilmäisesti. Ja miksi ei lähtisi, sillä kaikki ympärillä tuntuu opettavan, että laatikolla parannat turvallisuuttasi. Laatikko konseptina on niin yksinkertainen, ettei se aiheuta kyseenalaistamista.

Mitä haittaa keitinlaatikosta on?

Keitinlaatikko voi myös itsessään olla haitallinen, rakenteen ratkaisuiden ja toimintatapojen lisäksi. Monen keitinlaatikon reunat ja osat ovat teräviä, joihin herkästi viiltää itsensä tai takin hihat.

Lisäksi keitinlaatikko on pitkälti täynnä tyhjää, ja sen pakkaaminen ahkioon usein nostaa ahkion painopistettä ylemmäs kuin olisi tarpeen. Ahkio keikkuu kumoon herkemmin, jos painopiste on ylhäällä. Keitinlaatikon ja ahkion mittojen on myös sovittava yhteen, jos laatikon haluaa olevan kätevä tapa kuljettaa keittiö.

Keitintä käytetään pääasiassa aamuisin ja iltaisin, jolloin ollaan väsyneitä. Keittiöön kuuluu laatikon kera huomattavasti enemmän muistettavia askeleita keittimen käyttö- ja kuljetuskuntoon saattamiseen, kuin jos laatikkoa ei olisi. Laatikosta käytön ajaksi pois nostettavien sälppeiden kadottaminen on todennäköistä.

Lisäksi keitinlaatikko painaa aika paljon, yleisimmin 1-3 kiloa.

Keitinlaatikon piilevät vaarat

Suurin ongelma mielestäni liittyy juuri rikkinäiseen puhelimeen laatikoita askarrellessa. Siksi pidän hyvänä, että keitinlaatikon perään haikaileville löytyy nyt kohtuu hyviä (Arctic Kitchen System, Auroraw) kaupallisia ratkaisuja. Painotan kuitenkin jokaisen keitinlaatikon käyttäjän vastuuta siinä, miten laatikosta kerrotaan muille. Itselle laatikko voi tuntua päivänselvältä ja käyttö helpolta, mutta yhteen laatikkoonkin mahtuu hyvin paljon nuanssia, etkä välttämättä tiedä millaisen laatikon kuulija aikoo askarrella.

Keittimen ja keitinlaatikon turvalliset ominaisuudet ja käyttötavat jäävät siis usein siirtymättä eteenpäin. Keitinlaatikon todellista toimivuutta siten kun sen ajatellaan toimivan, ei käyttäjä yleensä juuri testaile. Olenkin kuullut jopa ammattioppailta esimerkkejä siitä, kuinka vasta oikeasti vian ilmetessä huomataan, ettei laatikko toimi kuten on ajateltu.

Mielestäni ongelmaksi nousee myös toisten talviretkeilijöiden toimista haettu malli, etenkin vaellusoppaiden ja retkikuntien toiminnan kopiointi, käymättä kyseisen tahon kanssa toimintatapoja- ja perusteita läpi.

 “Kaveri kävi vaelluksella ja hän kertoi keitinlaatikosta kaverilleen, miten kätevä se on” 

“Talviretkeilijä näki keitinlaatikon somessa, hänpä päätti kokeilla tehdä sellaisen”

Hyvin usein keitinlaatikon valmistumista hehkutetaan somessa, tai keitin pöhisee laatikossaan videolla. Postaamatta jäävät ne kuvat, kun tilanne sattuu, ja laatikko ei toiminut ajatellusti. Vaivihkaa hehkutusjulkaisu poistuu, eikä reiälle palanutta makuupussia tai telttaa näe kuin vaelluskaveri, joka on vannotettu olemaan kertomatta tapahtuneesta kotiväelle.

Laatikko voi vuotaa, bensapullo tai pumppu voi kuumeta liikaa, kansi ei välttämättä mene kiinni, laatikkoa ei saada sekunneissa teltasta ulos kun kengät ei ole jalassa… vaarallisten tapahtumien lista on pitkä, jos keitintä ei valvota, ja sille vikatilanteita varten hankittu laatikko ei toimikaan kuten ajateltiin. Keittimen käyttö talvella erityisesti teltan sisällä vaatii aina harjoittelua, tiedonhankintaa, kokeilua ja eritoten toistoja, myös vikatilanteiden osalta.

Miksi en käytä keitinlaatikkoa?

Yksinkertaisin syy keitinlaatikon tiputtamiselle pois ahkiostani oli, etten tarvitse sitä. Mielikuvat laatikon tarpeellisuudesta ja turvallisuudesta eivät kokemani perusteella ole pitäneet paikkaansa, kuten moni muukin talvivaellukseen yleismaallisen “kätevänä” liitetty väline. Keitinlaatikko jäi pois hankalasti viestittävien ohjeiden luoman turvattomuuden ja monimutkaisuuden vuoksi. Keitinlaatikko huokuu turvallisuudentunnetta, mutta näytöt turvallisuuden lisäämisestä ovat mielestäni heikot.

En myöskään pidä keitintä käyttökunnossa koko päivää, koska sitä tarvitaan seuraavan kerran vasta leirissä, päivän aikana kuuma vesi/ruoka on termarissa. Kun keitintä tarvitaan, sen kasaamiseen käyttökuntoon menee korkeintaan minuutti. Keitin ja pumppu vuotavat herkästi lämpötilan ja ilmanpaineen vaihtelujen vuoksi, joten keittimen purkaminen päivän ajaksi vähentää myös riskiä, että varusteet uivat leiriin saapuessa bensassa.

Keitinlaatikko painaa paljon, ja vaatii paljon pakkaustilaa. Laatikko käytännössä siis pakottaa käyttämään ahkiota. Jos olet seurannut blogiani, tiedät että retkeilen nykyään pääosin rinkka selässä myös talvella. Ilman laatikkoa saan rinkan hyödyt puolelleni useammin.

Minimaalinenkin varustelistani talvella sisältää jo muutenkin yli sata varustetta, joten en halua monimutkaistaa pakkaustani enempää. Karsimalla telttakäärön, bedding bagin ja keitinlaatikon säästän ahkiosta useita kiloja ylimääräistä painoa, ja kymmeniä ellen satoja litroja pakkaustilaa. Samalla koen, että kokonaisuutena toiminnan hallinta helpottuu, vaikka yksittäisen varusteen kohdalla vaaditaan hieman enemmän vaivannäköä. Keittiön hallinta on yksinkertaisempaa, kun korjausvälineet ovat toisaalla, ja keitin pakkautuu pieneen tilaan. Myös ahkion painopiste madaltuu ja tuulipinta-ala pienene merkittävästi, vähentäen kaatuilua.

Käytän bensakeitintä lähinnä teltan eteisessä, jossa riskit ovat huomattavasti pienemmät kuin sisäteltan sisällä, joten en kaipaa erillisiä seiniä mukaani keittimen ympärille. Eteisessä keitin on mahdollista kaivaa syvemmälle lumeen, jolloin lieskoille jää tilaa niin, etteivät ne esilämmityksen epäonnistuessakaan osu teltan seinään. Lisäksi kuopan reunat on aina helposti kipattavissa lapiolla keittimen päälle, jos keittimeen tulisi vakava vika.

Bensakeittimen hätäsammutus ilman keitinlaatikkoa

Alla kuvaamassani videossa näytän, kuinka bensakeitin sammutetaan lumella. Videolla teen useamman toiston, jossa simuloin epäonnistuneen esilämmitystilanteen ja sammutan keittimen lumella, kuten tekisin teltan eteistilassa. Teen videolla useamman toiston, mistä nähdään ettei keitin leimahda, jäädy, saati muuten vaurioidu suorasta kosketuksesta lumen kanssa. 

MSR Whisperlite International sammutus lumella, simuloitu esilämmityksen epäonnistuminen

Haluan painottaa, että harjoittelet oman tai lainaamasi keittimen kanssa sammutusta useamman kerran, ennen kuin maastossa joudut kokeilemaan. Olen kokenut tämän intuitivisimmaksi, suoraviivaisimmaksi ja siksi turvallisimmaksi tavaksi sammuttaa keitin, jos keitin ei sammuisi pumpun säätöventtiilistä kääntäen. Omat varusteet, niiden toimintaperiaatteet ja vikatilanteet tulee kuitenkin jokaisella olla hallussa ennen maastoon lähtöä, ja etekin ennen kaverille ohjeen näyttöä.

Keitinlaatikon hätätilanne

Keitinlaatikon palotilanteessa laatikko saatettaisi teltasta pihalle, jossa se sitten tukahdutetaan lumella, keittimen edelleen hohkatessa päällä. Alla Auroraw-keitinlaatikon ohjevideo palotilanteeseen.

Toimin käytännössä samoin, siis tukahdutan keittimen lumella, mutta keitintä ei tarvitse siirrellä minnekään, kattilat keittimen päällä ei haittaa eivätkä kuumat vedet kaadu syliin vaikka joutuisin tökkäämään lunta keittimen päälle. Keitin sihahtaa sammuksiin heti, eikä se kärsi lumesta lainkaan. Voit pohtia itse, kumpi on helpompaa tehdä kovan myrskyn aikana, keittimen lämmittämässä teltassa alipukeutuneena. 

Mitä käytän keitinlaatikon sijaan?

En siis käytä keitinlaatikkoa – mitä käytän? Keitinlaatikon sijaan käytössäni on kevyt alusta keittimen alla. Alustan tarkoitus on, ettei keitin käytön aikana uppoa hankeen kuumentuessaan. Yleensä keittimen mukana tuleva metallinen läppä riittää, ja kestää myös yllättävän kauan. Käytän tällaista alustaa vaeltaessani rinkan kanssa. Moni on askarrellut vastaavan alustan hiilikuitulevystä tai ohuesta vanerista.

Ahkiovaelluksilla ei ole aivan niin tarkkaa tilan kanssa, joten käytän hieman paranneltua, kevyttä alustaa. Tämän alustan tavoite on jo myös tarvittaessa pystyä käyttämään keitintä teltan sisällä paremmin. Olen teipannut alumiiniseen piirasvuokaan solumuovia pohjaan. Näin vuoka on hieman jämäkämpi ja helpompi liikutella, se ei uppoa hankeen eikä telttapohja kärsi kuumuudesta. Myös suurin osa tiputtelevasta kosteudesta jää laariin. 

Tällaisissa eri alustoissa mahdolliset pumpun bensavuodot päätyvät lumeen, jossa niistä on vähemmän vaaraa. Mikäli keitintä käytetään sisäteltan sisällä varusteiden kuivaamiseen, pahimmassa tapauksessa bensa vuodosta päätyy sisäteltan lattialle. Tästä syystä keitintä sisällä käyttäessä on aina oltava jatkuvassa valmiudessa imeyttää bensa lumeen. Keitintä käytetään ja valvotaan, ei unohdeta sivuun.

Huomionarvoista kuitenkin on, että kun keitin pakataan ja kasataan jokaista käyttöä varten, keitin tulee tarkastettua useammin, mikä vähentää keittimeen liittyviä riskejä merkittävästi. Lisäksi lumi kulkee helpommin mukana teltan sisään, kuin keitin ulos teltasta. Keittimen vieressä on aina tarvittava määrä lunta keittimen tukahduttamiseen. 

Tämän artikkelin ei kuitenkaan ole tarkoitus olla opas keittimen käyttöön teltassa. Häkä- ja muut riskit on otettava aina vakavuudella huomioon, eikä keitintä kuuraisimmassa teltassa ole välttämättä järkevää edes käynnistää. Aina kun mahdollista, tai keitintä ei ole tarve käyttää teltan sisällä, käytän keitintä ulkona.

Keitinlaatikko – väärinymmärretty varuste?

Keitinlaatikko on käytännössä vain suomalaisten talvivaeltajien käyttämä konsepti, joka on kopioitu retkikuntien varustelistoilta tavallisten talvivaeltajien käyttöön. Norjalaiset, ruotsalaiset tai muun maalaiset retkikunnat ja talvivaeltajat eivät yleensä ole kuulleet keitinlaatikosta, kun aiheesta kysyy. Ja miksipä olisivat kuulleet, kun talviretkeily onnistuu ongelmitta, ellei jopa turvallisemmin ilmankin laatikkoa.

Osaa retkikuntien laatikoista ei koskaan edes ole tarkoitettu muuhun kuin ahkion järjestelyyn. On hyvä hetkittäin pysähtyä miettimään, tarvitseeko itse toimia kuin naparetkeilijä, ja onko kopioidessa toimintaa jäänyt jotain eroja toiminnan syissä ja olosuhteissa huomioimatta.

Toisille keitinlaatikko on silti eräänlainen reliikki, talviretkeilyn hengen kiteymä, ja painavanakin osa ahkion järjestystä. Ja olkoon niin, minua ei haittaa jos joku sellaista haluaa vetää mukanansa. Itse en kuitenkaan enää keitinlaatikkoa käytä, enkä sitä varsinaisesti voi suositellakaan. Miksi tehdä asioista lisävarusteilla “kätevämpää”, kun lisävarusteita kertyy kokonainen läjä sitten mukaan?

Käytätkö keitinlaatikkoa? Sana on vapaa.