Auringolta suojautuminen on tärkeää paitsi ihotautien ja lämpöperäisten oireiden ehkäisyssä, myös vaelluksen viihtyvyyden ja rutiinien helpottamisen osalta. Aurinkosuojauskeinoilla on vaikutusta niin kannettujen tarvikkeiden määrään, kuin valinnoissa vaellusvaatteita hankkiessa. Suojaava vaatetus puolestaan tekee vaelluksesta joko mielekästä tai erittäin kurjaa. Monen pakkauslistalta löytyy aurinkorasva tai aurinkovoide, mutta parempiakin keinoja auringolta suojautumiseen vaelluksella on olemassa. Tässä artikkelissa esittelen tärkeimmät tiedot ja parhaat keinot joilla toteuttaa kattava ja toimiva auringolta suojautuminen vaelluksella!
Aurinkolasit on saatu Aarnilta vaellusten ja blogin sisällön tueksi.
Mitä vaaroja aurinko aiheuttaa vaelluksella?
Aurinko itsessään ei periaatteessa aiheuta vaaraa, vaan auringonpaisteessa eli UV-säteilyssä oleskelu on suurempi syypää kohonneeseen riskiin kohdata UV-säteilystä ja ylilämmöstä johtuvia ongelmia. Liippaan nyt läheltä saivartelua, mutta kun lähdet ulos luontoon, hyväksyt auringon UV-säteilylle altistumisen riskit jotka ulkona oleskeluun liittyvät. On ensiarvoisen tärkeää välttää ja vähentää näitä riskejä, mikäli aiotaan oleilla pitkä aika ulkona. Mitä riskejä auringon UV-säteilyssä oleilu tuo mukanaan? Kuinka niitä vastaan voi suojautua?
Suorat altistumisen riskit
Suojaamattomana UV-säteilyssä pitkäaikainen oleskelu aiheuttaa korkean riskin kokea jokin seuraavista vaurioista.
Auringonpistos eli lievä lämpöhalvaus
Ihon palaminen ja ihotautiriskin kohoaminen
Silmien palaminen tai lumisokeus
Varusteiden materiaalien heikkeneminen ja värin muutokset
Epäsuorat altistumisen riskit
Auringon vahvassa UV-säteilyssä oleskeluun liittyy myös epäsuoria riskejä. Kun UV-säteily on korkeimmillaan, on tyypillistä että myös useimmiten lämpötila on korkea ja suojaavissa vaatteissa tulee kuumempi. Näin ollen seuraavat tekijät eivät aiheudu itse UV-säteilylle altistumisesta, vaan yhteisvaikutuksena muista olosuhteista ja omasta toiminnasta.
Hyponatremia eli suolan puutos
Auringolta suojautuminen vaelluksella
Korkeimman UV-säteilyn välttäminen
Suoralta keskipäivän auringonpaisteelta voi suojautua pysymällä varjossa korkeimman UV-säteilyn ajan.
Kesällä ja etenkin hellekelillä vaeltaessa voi joskus olla järkevää pitää niin kutsuttua siestaa auringon ollessa korkeimmillaan. Taktiikka on erityisen suosittu Yhdysvaltojen pitkillä vaellusreiteillä, sillä lämpötilat ovat hyvin läkähdyttäviä ja korkealla vuoristossa UV-säteily on voimakkaampaa kuin lähempänä meren pintaa. Yhteisvaikutuksena riski saada ylikuumenemisesta johtuvia oireita on erittäin suuri, kun tähän yhdistetään vielä rankka liikunta. Metsässä osittaisessa varjossa kulkeminen on vähemmän riskialtista kuin avotunturissa liikkuminen, silloin kun keli on selkeä ja lämmin. Myös ilmatieteen laitos ensisijaisesti suosittelee suojatumaan siirtymällä varjoon keskipäivän tuntien ajaksi.
Meilläkin Pohjolassa on silloin tällöin yli kolmenkymmenen asteen lämpötiloja, jolloin myös niin sanotusti yövuoroon vaihtaminen voi olla fiksumpaa – eli liikutaan yön aikana kun on hieman viileämpää ja auringolle altistuu vähemmän. Mikäli vaellusvarustus on kevyttä, on hieman lyhyempi kävelyaika ja pätkittäinen vaeltaminen paljon helpommin tehty, kuin painavan taakan kanssa. Kevyellä kantamuksella rajoitetut ja kuumatkin kilometrit taittuvat huomattavasti vaivattomammin ja vaarattomammin.
UV-indeksi
On ensiarvoisen tärkeää muistaa, että auringolta on tarpeen suojautua muulloinkin kuin hellekelillä. Voimakas UV-säteily läpäisee myös pilvet. Lisäksi, mitä korkeammalla meren pinnasta liikutaan, sitä voimakkaampaa UV-säteily on.
Toisaalta hellekelikään ei aina määritä sitä, miten paljon suojaa ultraviolettisäteilyltä tarvitaan. Ennen vaellusta kannattaakin tarkistaa UV-indeksi, jolla voi arvioida altistumistaan. Suositeltavaa kuitenkin on suojautua auringolta aina, kun oleillaan pitkäaikaisesti ulkosalla. UV-säteilyriskin arvioinnilla on lähinnä merkitystä esimerkiksi taukojen osalta, jos tuuletat jalkojasi tai aiot käydä uimassa. Vaatetuksen alle harvemmin tulee laitettua aurinkovoiteita, joten esimerkiksi tauolla on syytä muistaa ettei vaatteita riisuessa uimareissulla tai jalkoja tuuletellessa polta ihoaan. UV-indeksin avulla voi arvioida tarvetta lisätä aurinkovoidetta ajoittain. Yleensä on suositeltavaa lisätä aurinkovoidetta parin tunnin välein.
Muista myös, että varusteesi, kuten teltat tai makuupussit heikkenevät hyvin nopeasti altistuessaan jatkuvalle UV-säteilylle. Jos mahdollista, kannattaa teltta purkaa päivän ajaksi ja pystyttää se vasta illalla leirissä. Kallista talvivaellustelttaa ei siis kannata jättää pitkän partioleirin ajaksi pystyyn etenkään aurinkoiselle palstalle. Se voi heiketä niin, ettei enää kestä pahimpia myrskyjä. Myöskään makuupussia kuivatellessa sitä ei kannata jättää ohuine kankaineen turhaan suoraan auringonpaisteeseen. Tällaista UV-säteilyn aiheuttamaa vauriota ei yleensä näe heti ulospäin. Aiheesta voit lukea lisää tästä (englanniksi).
Auringolta suojautuminen vaatteilla
Aurinkosuojavaatteet ovat pääasiallinen keino suojautua auringolta, jos auringossa aiotaan oleskella pidempiä aikoja. Auringolta suojautuu parhaiten pitkähihaisilla ja -lahkeisilla vaatteilla. Lisäksi on olemassa erilaisia aurinkosuoja-asusteita. Vaatteissa oleellista on katsoa, että suojakerroin on kunnossa, sekä vaatteet istuvat väljästi ja tuulettuvat hyvin. Vaalea väri lämpenee vähiten.
Millaiset vaatteet suojaavat auringolta?
Auringolta suojaavat päähineet
Leveälierinen lierihattu suojaa parhaiten auringolta. On myös olemassa lisäsuojilla varustettuja lippiksiä, kuten niinkutsuttuja ”legioonalaishattuja”. Itse pidän normaaleista lippalakeista, koska ne toimivat paremmin huppujen kanssa myös esimerkiksi sadekelillä. Kaikista kovimmassa paahteessa voi esimerkiksi buffin tai huivin virittää niskasuojaksi hatun reunan alle.
Paidat
Tiheään kudotut mutta ohuet tekniset vaelluspaidat ovat vertaansa vailla pohjoismaisissa olosuhteissa – ne hengittävät hyvin, kuivavat nopeasti ja suojaavat auringolta ja ötököiltä, sekä ovat sellaisenaan riittävän suojaavia alkusyksyyn saakka. Valitse pitkähihainen malli, ylös nostettavasta kauluksesta ei ole ainakaan haittaa. Myös hupparin malliset tuulitakit voivat olla hyviä ja suojaavia vaelluspaitoja.
Lisäksi valtavaan suosioon ovat nousseet tekniset, ohuet ja hyvin hengittävät aurinkohupparit. Siinä missä aurinkohupparit toimivat hyvin korkealla vuoristoissa kun ötököistä ei juuri ole riesaa, sopivat ne suomalaiseen heinäkuuhun huonosti. Aurinkohuppareista pistää itikat vaivatta läpi, joten ötökkä-aikaan liikkuessa kannattaa harkita tiiviimpiä vaatteita. Käsittelen hyttysiltä suojautumista omassa artikkelissaan. Aurinkohupparit ovat kuitenkin erinomaisia alkukesän ja alkusyksyn vaelluspaitoja, sekä soveltuvat hyvin vaeltamiseen vuoristoissa ulkomailla.
Housut
Valitse pitkälahkeiset housut, jotka ovat kevyet ja leikkaukseltaan ja materiaaleiltaan ilmavat. Näin suojaat koko jalkasi auringolta, naarmuilta ja hyönteisiltä. Matalan UV-säteilyn aikaan voi lahkeita yleensä nostaa polven korkeudelle lisätuuletuksen kaipuussa.
Aurinkosuojakäsineet
On olemassa erillisiä aurinkosuojahanskoja. Itse suosin kynsikäsmallia, mutta myös kokonaan suojaavia ohuita hanskoja ja aurinkosuojahihoja on olemassa.
Kaikki vaatteet eivät suojaa auringolta!
Kun valitset vaellusvaatteita, kiinnitä huomiota lyhenteeseen UPF eli Ultraviolet Protection Factor. Se merkitsee, kuinka paljon UVA ja UVB -säteilyä pääsee lävitse vaatteesta. Mitä suurempi luku, sitä paremmin vaate suojaa UV-säteilyltä. Yli 50 on erinomainen suoja, kun 30 on kohtuullinen suoja osan aikaa.
Vaalean väristen vaatteiden kuvittelisi loistavan tässäkin vertailussa, sillä vaalea värihän heijastaa suuremman osan myös UV-säteilystä. Näin onkin tiheästi kudotuilla ja erityisesti suojatuilla vaatteilla, mutta tummat ja harvat vaatteet suojaavat UV-säteilyltä paremmin kuin vaaleat ja harvat vaatteet. Syynä on se, että tumma pinta ”imee” suuremman osan UV-säteilystä itseensä, ja siksi pienempi osa UV-säteilystä päätyy iholle saakka. Lähtökohtaisesti on suositeltavaa käyttää tiheään kudottuja vaatteita ja erikseen UV-suojamerkinnällä testattuja vaatteita. Vaaleasta väristä on näissä vaatteissa hyötyä ylilämpenemistä vastaan.
Löysä vaate on hyvä auringolta suojautuessa, sillä tiukka ja venytetty kangas suojaa vähemmän, kun kankaan rakenteeseen venyy suurempia aukkoja. Myös hyvin kauan käytettyjen tekstiilien tarjoama suoja voi olla heikentynyt, jos kangas on hankauksesta ohentunut. Mikäli UPF-lukua ei ole ilmoitettu, voidaan yleensä olettaa suojaustason olevan UPF 10-20 luokkaa, mikä tarkoittaa että suojaa on täydennettävä muilla keinoin.
Suojaudu myös ylikuumenemiselta
Hellekelillä tulee auringolta suojautumisen lisäksi muistaa pitää huoli nesteytyksestä. Nesteytyksen säätelyssä tärkeää on nesteiden nauttiminen ja suolojen saanti. Sen lisäksi että nautitaan ylläpitävä määrä nesteitä ja elektrolyyttejä, on tärkeää myös rajoittaa hikoilua, joka poistaa nesteitä ja suolaa kehosta. Tämän vuoksi auringolta suojaavat vaatteet on myös valittava kevyeksi, hyvin hengittäväksi ja tilavaksi, sekä vaalean väriseksi. Vaatetuksen vaalea väri ei kerää lämpöä kuten tummat vaatteet, joten hikoilet vähemmän. Kun vaatteet ovat myös hyvin hengittävät ja ohuet, pääsee keho viilentymään helpommin, eli kehon ei tarvitse hikoilla niin paljon. Hien tarkoitushan on viilentää ylikuumenevaa elimistöä.
Aurinkovarjot vaelluksella
Aurinkovarjot saavat kunniamaininnan auringolta suojautumisen yhteydessä. Erityisen kevyet, heijastavapintaiset aurinkovarjot ovat yleistyneet vaeltajien keskuudessa erityisesti Yhdysvaltojen pitkillä vaellusreiteillä, joilla aika-ajoin liikutaan aavikolla jossa lämpötila ja UV-säteily ovat intensiivisiä. Aurinkosuojan lisäksi aurinkovarjo sopii tietysti lisäavuksi sadekelillä. Aurinkovarjon voi asettaa erillisellä kiinnikkeellä rinkan olkahihnaan kiinni. Aurinkovarjo ei toimi meillä Pohjolassa aivan yhtä hyvin, sillä avoimessa maastossa ja kaukana päiväntasaajalta auringonpaiste tulee suuremman osan ajasta matalammasta kulmasta. Mikäli kuitenkin kärsit herkästi palavasta ihosta tai haluat suojautua entistä paremmin ylilämmöltä, on aurinkovarjo hyvä keino meilläkin päin maailmaa. Mukavoittaa se myös menoa sadekalissä. Löydät kattavan jutun vaellusaurinkovarjoista kokeneilta pitkän matkan vaeltajilta painamalla tästä (artikkeli englanniksi).
Aurinkovoiteiden käyttö vaelluksella
Vaatetuksen lisäksi aurinkovoiteet ja aurinkorasvat ovat tärkeä osa auringolta suojautumista. Jos pukeudut suojaaviin pitkiin lahkeisiin ja hihoihin, ja sinulla on päässä leveälierinen hattu sekä aurinkohanskat, et välttämättä joudu käyttämään aurinkovoiteita lainkaan. Jos taas käytät erilaista vähemmän suojaavaa päähinettä kuten lippistä, jää auringolta suojattavaksi vain verrattain pieni ihoala, eli korvat, niska, kaula, posket ja leuka. Jos aurinkohanskoja ei halua pitää, on kämmenselät myös pieni suojattava alue. Tällöin ei tarvitse kantaa isoa putelia aurinkorasvaa mukana, vaan aurinkovoidepuikko voi riittää. Aurinkovoidepuikko on kätevä myös talvella, sillä se ei jäädy.
Mikäli taas koet tarvitsevasi enemmän tuuletusta lyhyillä housuilla ja lahkeilla, joudut kantamaan isompaa voideputelia mukanasi ja levittämään sitä huomattavasti suuremmille alueille, jolloin myös jonkun alueen unohtumisen riski kasvaa. Lisäksi voiteen levitys on työtä vaativa prosessi, etenkin jos sen joutuu toistamaan monesti päivän aikana kuten yleensä kannattaisi. Lisäksi suuria ihoaloja voidellessa ihoon tarttuu herkemmin pöly ja muu lika, jotka tarttuvat taas esimerkiksi makuupussiin liaten sen nopeammin.
Aurinkovoiteiden haitat
Kun käyttää aurinkovoiteita pääasiallisena aurinkosuojana, on todennäköisempää myös haluta peseytyä ennen nukkumaanmenoa, jolloin hyvin suurella todennäköisyydellä käyt vesistössä pesulla. Siitä aurinkorasvat päätyvät vesistöihin. Kysymys kuuluu, halutaanko viimeisiin puhtaisiin pienvesistöihin Lapissa viedä kemikaalipohjaisia aurinkovoiteita tieten tahtoen, vaikka vaihtoehtoja on olemassa? Osa aurinkovoiteista on myös myrkyllisiä ympäristölle. Myös ihmiselle haitallisia kemikaaleja tutkitaan, mutta toistaiseksi aurinkovoiteita myyvät yritykset käyttävät korulauseita ”ei ole (vielä) todisteita ettei nämä aiheuta haittaa” -hengessä.
Aurinkovoiteista kannattaa käyttää ensisijaisesti mineraalipohjaisia voiteita, jotka ovat vähemmän haitallisia ympäristölle ja elimistölle. Näiden teho myös alkaa heti, kun kemialliset suojat pitää levittää iholle hyvissä ajoin ennen altistusta. Lisäksi kannattaa käyttää korkean suoja-arvon (yli 50 SPF) voiteita. SPF-suoja-arvo tosin mittaa ainoastaan kuinka hyvin UVB-säteily estetään, mutta UVA-säteilyltä suojaa ei siis luvata, vaikka se osassa todennäköisesti onkin. Tarkista siis merkinnät.
Kaikista haitallisinta UV-C säteilyä taas ei luonnollisesti esiinny ilmakehän suojatessa meitä siltä, mutta esimerkiksi UV-säteilyyn perustuvissa vedenpuhdistimissa sitä käytetään veden desinfiointiin. Lue siis puhdistimen ohjeet ennen käyttöä.
Silmien suojaus auringolta
Iho ei ole ainoa suojaa vaativa osa kehostasi. Myös silmille on saatava suojaa pitkäaikaisessa tai voimakkaassa altistuksessa UV-säteilylle aurinkolasien muodossa.
Aurinkolaseja valitessa on järkevää suosia leveälinssisiä laseja, jotka antavat laajan suojan myös heijastuksilta vaaleasta hiekasta ja vedenpinnasta. Laadukkaisiin laseihin kannattaa panostaa, sillä halpiksissa suojausmerkinnät eivät välttämättä pidä paikkaansa. Varmista silti ainakin, että laseista löytyy UV 100 % – tai UV 400 -merkintä.
Auringolta on erityisen tärkeää kesäpäivien lisäksi muistaa suojautua talvella ja erityisesti keväällä kun liikutaan lumisilla alueilla! Kirkas lumi heijastaa tehokkaasti säteilyä alhaalta päin, mikä tehostaa säteilyn vahvuutta suoran UV-säteilyn lisäksi. Talvella on syytä suosia erityisen suojaavia, esimerkiksi erillisillä sivusuojilla varustettuja vuoristo-, hiihto-, tai jäätikkölaseja. Auringon lisäksi ne suojaavat pakkasella jäätävältä viimalta ja lumihileeltä.
Muista, että silmien lisäksi myös epätyypilliset ihoalueet kuten kitalaki, kieli ja sieraimet ovat heijastusten armoilla! Heijastuksilta voi suojautua esimerkiksi buffin avulla tai aurinkovoitein. Jopa erillisiä aurinkomaskeja on olemassa.
Aurinko- ja jäätikkölasien tuummuuksia ilmoitetaan kategorioittain välillä 0-5, josta 5 on tummin ja 0 kirkas. Yleensä 3 on hyvä kompromissi kaikkeen ympärivuotiseen vaeltamiseen, kirkkaampaa lasia voi tarvita talvella kaamosaikaan kun valoa ei juuri ole, tummempaa taas erityisen korkealla vuoristossa kun tarvitaan lisäsuojaa. Suurin osa normaaleja aurinkolaseja osuu 2-3 kategoriaan.
Erilaisia hyvin suojaavia aurinkolasimalleja on monta. Itse suosin mallia, joissa sivusuojat saa irroitettua. Näin en tarvitse useita eri laseja arkeen ja vaellusharrastukseen, vaan yksillä laseilla pärjää läpi vuoden. Kuvassa Aarni Marlon -aurinkolasit.
Miten sinä suojaudut vaelluksella auringolta?
