Nousukarvojen huolto säännöllisesti auttaa pitämään ne toimintakunnossa. Eikö nousukarvojen liimapinta enää tarraa hyvin suksen pohjaan? Tarraako lumi pitokarvoihin kiinni hiihtäessä? Tippuiko karvat hankeen, ja nyt liima on lumessa? Tästä artikkelista löydät ohjeet, miten estää lumen tarttuminen pitokarvaan hiihtoretkellä ja kuinka nousukarvan liimapinta vaihdetaan uuteen. Mukana on myös ohjeet nousukarvojen voiteluun ja kuinka ennaltaehkäistä karvojen kulumista. Nousukarvojen säännöllinen hoito auttaa pitämään nämä hiihtovaeltajan tärkeät työkalut kunnossa, varmistaen luotettavan pidon hiihtoretkillä!
Jos pohdit, millaiset nousukarvat olisi hyvät, löydät nousukarvojen valintaoppaan tästä linkistä.
Artikkeli on toteutettu yhteistyössä Shelby Outdoorin kanssa. Shelby on hiihtovaellusvarusteiden, polkujuoksun, retkeilyn ja itsetehtyjen retkeilyvarusteiden asiantuntija. Artikkeli sisältää linkkejä Shelbyn tuotesivuille.
Nousukarvojen huolto – voitelu ja pitokarvojen kyllästys
Nousukarvat kannattaa lähes aina voidella, jotta lumi ei tarraa niihin kiinni ja karvat kestäisi paremmin kulutusta. Voitelu suojaa siis karvoja kulumiselta sekä kosteuden imeytymiseltä. Se kannattaa tehdä jo kotona, sillä silloin käsittely kestää pidempään. Maastossa voitelun tulos ei aina ole yhtä hyvä, koska voidetta ei pääse sulattamaan.
Suosittelen tekemään nousukarvojen kyllästyksen kuumavoiteluna, joka kestää maasto-olosuhteissa pidempään kuin nestemäiset jäätymisestoaineet.
Suksiin upotetut pitokarvat eivät tarvitse tällaista käsittelyä kuin ongelmakelissä, ja mikäli niiden päällä aiotaan käyttää erikseen liimattavia pitkiä nousukarvoja.
Jos pitokarvan päälle ei aiota liimata nousukarvaa, voidaan käyttää kyllästykseen myös nestemäistä kyllästettä. Latuhiihtäjät tietävät, että karvan pitäminen puhtaana auttaa luistoon ja pitoon ladulla. Maasto-olosuhteissa tärkeintä on suksen luotettava toiminta vaihtelevissa lumiolosuhteissa.
Ennen voitelua on suositeltavaa ajaa nousukarvat ja pitokarvat sisään, jotta niistä irtoaa ylimääräinen nukka. Tämä on erityisen tärkeää, jos aiot voidella suksen pohjan pitokarvat siksi, että haluat voida käyttää pitkiä nousukarvoja niiden päällä. Suosittelen hiihtämään noin kymmenen kilometriä ennen voitelua. Voit myös lopuksi käyttää nailonharjaa karvan puhdistamiseen viimeisistä karvapölyistä.
Voiteluun tarvittavat välineet
- Luistovoide, parafiini, nousukarvavaha tai glop stopper (fluorittomia)
- Voitelurauta
- tai silitysrauta ja leivinpaperin pala
Ohjeet nousukarvojen voiteluun
Aseta karva tasaiselle pinnalle karvapuoli ylöspäin. Karva voi olla kiinni muovisuojassa joka tulee pakkauksen mukana, cheat sheetissa tai suksen pohjassa voitelun ajan
Hankaa glop stopperia, vahaa tai luistovoidetta karvaan voimakkaasti ja tasaisesti niin, että karvaan jää selkeä kerros vahaa. Yleensä hankaaminen luistosuuntaan riittää, mutta erityisen pitkälle reissulle voi hangata huoletta molempiin suuntiin
Sulata voide voiteluraudalla myötäkarvaan miedolla/keskilämmöllä. Jos sinulla ei ole voitelurautaa, voit käyttää myös silitysrautaa leivinpaperin läpi, jotta silitysrauta ei likaannu
Toista käsittely ainakin kaksi kertaa, kunnes karva on tummentunut tasaiseksi!
Huomaat ehkä voitelun jälkeen, että voideltu karva ei luista alkuun yhtä hyvin. Tämä johtuu tietysti osin voiteesta, mutta myös siitä että karvat ovat voiteluprosessin vuoksi hieman pystymmässä, erityisesti jos voitelit myös vastakarvaan. Käytön myötä luisto palautuu ja jopa paranee voitelun ansiosta.
Suosittelen lähtökohtaisesti voitelemaan myötäkarvaan, mutta erityisen pitkillä reissuilla vastakarvaan voitelu pidentää voitelun kestoa.
Nousukarvojen huolto ja ensiapu maastossa
Voit tarpeen mukaan lisäillä voidetta vaelluksen aikana hankaamalla voidepalaa karvaan, mikäli voide alkaa kulua pois liikaa. Hyvä voitelutiheys on noin 100-200km lumen hankaavuudesta riippuen. Glop stopperia, parafiinia tai ”kynttilää” voi karvan lisäksi hangata myös suksen pohjaan, jos lumi meinaa kaikesta huolimatta takertua kiinni karvaan tai suksen pohjaan. Pala on hyvä olla aina mukana maastossa.
Pyri kuitenkin välttämään märässä loskassa hiihtoa, ja jään päälle nousseessa vedessä kulkemista. Erityisesti suomupohjaisissa suksissa riskinä on, että vesi ja kosteus kulkeutuu myös nousukarvan liimapinnalle pohjan koloja myöten, heikentäen karvan pysymistä kiinni suksessa.
Mitä tehdä, jos nousukarvat häviää tai lakkaa toimimasta talvivaelluksella?
Ensiapuna liimalle kannattaa koettaa puhdistaa liimapintaa hankaamalla rukkasella, ja tarvittaessa nyppiä roskia ja lunta irti. Voit koettaa painella karvaa tiukemmin kiinni, puhdistaa sen hanskalla lumesta ja kosteudesta. Monesti maastossa ainoa apu on karvan liimapohjan sulattaminen ja kuivattaminen.
Saatat onnistua hengityksen tai käden lämmöllä sulattamaan pahimmat jäät ja lumet pois, mutta illalla on tiedossa sulatustalkoot nuotion tai keittimen ääressä, tai kenties seuraavalla autiotuvalla. Kevään lämmin aurinko myös pystyy kuivattamaan liimapintaa. Yleensä liiman kastuessa karvat kannattaa pakata taskuun ja makuupussiin mukaan, jotta liimapinta saa kuivua rauhassa pidemmän aikaa lämpimässä. Ulkoisissa lämmönlähteissä piilee aina riski pilata karvat. Arvioi siis, onko sulattelulla kuinka suuri kiire.
Monesti maastossa on hyvä pitää varapari karvoja mukana, tai esimerkiksi suksiremmejä joilla saa suksiin helposti lisäpitoa karvojen sijaan. Voiteilla hiihtävä pystyy myös voitelemaan koko suksen pohjan pinta-alan paremman pidon saavuttamiseksi, jos karva lopettaa toimintansa. Myös pitoteippi on helppo ja kevyt varavaihtoehto paremman pidon saavuttamiseksi, jos nousukarvat häviävät tai lopettavat toimintansa.
Likaantuneen nousukarvan puhdistaminen
Erityisesti nousukarvojen liimapinta hyötyy puhdistamisesta, mikäli liiman pintaa on paljon kosketeltu sormilla. Myös suksien pitovoiteet ajan kanssa kertyvät liimapintaan, ja niitä on hyvä puhdistaa ajoittain nousukarvan liimapinnasta. Helpoin tapa on käyttää lämmintä vettä ja hangata karvaa käsin. Sivele karvan liimapintaa käsin 45-65 asteisella vedellä, joka riittää sulattamaan pitovoiteita, muttei pehmennä liimapintaa liikaa.
Mikäli liimapinnalla on yksittäisiä isompia roskia, voit koettaa nyppiä ne kynsin tai pinsetein, kuitenkin liimapintaa varoen. Puhdistaessa liimapintaa, kannattaa voimakasta hankaamista välttää.
Jos itse pitokarva on likaantunut, käy puhdistaminen helpoiten pitokarvojen puhdistusaineella.
Nousukarvojen liimapinnan elvyttäminen
Jos nousukarvojen liimapinta on kuivahtanut säilytyksessä tai se on erityisen likaantunut, ei nousukarva enää pysy luotettavasti kiinni suksen pohjassa. Onneksi tähän on olemassa helppo ratkaisu, joka auttaa suurimpaan osaan liiman tarrautuvuuden ongelmia. Kuumailmapuhaltimella tai mieluummin leivinpaperin läpi silitysraudalla liiman voi uudelleenaktivoida kuumentamalla, jos liimapinta on esimerkiksi kuivahtanut varastoinnin aikana.
Liimapinta kuumennetaan miedolla/keskilämmöllä kiinni leivinpaperiin, jonka jälkeen liiman annetaan jäähtyä noin tunti, kunnes karvan voi irroittaa paperista ja kokeilla pysyisikö karva jälleen kiinni suksenpohjassa. Älä irroita karvaa leivinpaperista ennen kuin se on jäähtynyt, muuten liimapinta voi irrota karvasta.
Osa roskista voi prosessin aikana myös upota liimaan, jolloin liima pitää jälleen paremmin. Myös sormista tarttuneet rasvat yleensä tulevat pintaan ja irtoavat. Tämä keino toimii noin 90% tapauksista, jolloin liima ei meinaa pysyä suksessa kiinni. Mutta mikäli liima ei käsittelyn jälkeen pysy vieläkään kiinni, on liimapinnan vaihto aiheellinen.
Nousukarvojen huolto – liiman vaihtaminen uuteen
Nousukarvan liiman voi joutua vaihtamaan, jos liimapinnan elvyttäminen ei onnistu. Myös jos liima lähtee kokonaan irti esimerkiksi irrottaessa karvaa hieman turhan innokkaalla repäisyllä, on karvaan vaihdettava uusi liima.
Liimapinnan voi vaihtaa osittain tai kokonaan. Käytä ensisijaisesti karvan valmistajan omaa liimaa, ja tarkista ohjeet valmistajan sivuilta. Käytännössä liima kuumakaavitaan irti karvan pohjasta ja tilalle levitetään joko tuubista tai rullalta uusi liimapinta.
Nousukarvan vanhan liiman poistaminen
Sain Shelbyltä lainaan kuumakaapimen, joka osoittautui oivalliseksi työkaluksi vanhojen liimojen poistoon. Tällaisen voi vuokrata tai hankkia omaksi. Jos kaavinta ei ole, esimerkiksi kuumailmapuhaltimella voi lämmittää liimat ja kaapia ne sitten pois erillisellä siklillä. Kaapimella tämä työvaihe käy vaivattomimmin.
Anna raudan ensin kuumentua, ja kaavi sitten rauhallisilla vedoilla liima pois. Helpointa on pitää kiinni karvan kärkiosasta, ja työntää rauta karvan kantaa kohti.
Etenkin kuumakaapimella liimojen poisto kannattaa tehdä ulkona tai hyvin tuuletetussa tilassa, sillä haju palavasta liimasta on melkoinen. Käsillä kannattaa myös olla paperia tai rättejä, joihin vanhan liiman voi pyyhkiä. Liimat voi poistaa kokonaan, tai esimerkiksi voit vaihtaa myös pelkästään karvojen kannan liimat – kannat kun likaantuvat ensimmäisenä karvoja irroitellessa.
Joka pisaraa ei tarvitse irroittaa, mutta etenkin kuumakaapimella on helppo irroittaa jäljelle jääneet liimarannut.
Käytä paksuja työhanskoja, sillä kuumennettu liima jää herkästi kiinni ja polttaa ihoa.
Nousukarvojen liiman vaihto Colltex Hotmelt liimateipillä
Kysyessäni oikeaa tapaa vaihtaa liimat nousukarvoihini, oli vaihtoehtoja kaksi – Nousukarvojen liimatuubi tai Hotmelt-liimarulla. Liimarulla vaikutti helpommalta tavalta uusia liimat koko karvoille. Erilliset liimapaikat sopisivat pienemmille liiman paikkauksille, kuten karvan kantojen liiman uusimiseen, mutta nyt oli tarve uusia isompi ala liimaa.
Tällä kertaa vaihdettavana oli kaksien Åsnes Mohair Mix-puolikarvojen liimat. Mohair-mix ja Race X-skin -nousukarvat (keltaiset ja pinkit) oli Åsnesilla ainakin ennen Pomocan valmistamia, ja näiden liimat olivat Colltexia (mohair ja nylon) heikommat. Koska kaapisin kaikki liimat pois, voisin vaihtaa liimat Colltexin liimaan ongelmitta. Paikkauksissa on syytä käyttää saman valmistajan liimatuotteita.
Ohje nousukarvojen liiman vaihtoon
Asetetaan liimateippi valmiiksi, esimerkiksi teippaamalla se kiinni pöytään. Tämän jälkeen nousukarvat asetetaan kohdalleen liimateippiin.
Koin helpoimmaksi sitten irroittaa teipin pöydästä, ja kääntää karvapinnan pöytää vasten. Alle asetin leivinpaperia, jottei liima tartu pöytään kiinni. Toinen tapa olisi leikata ensin mattoveitsellä reunalta ylimääräinen materiaali irti, ennen kuumennusta.
Liimateipin paperipintaa kuumennetaan, kunnes se selkeästi alkaa rapista/kupruilla. Minulla ei tuota kupruilua juuri ilmennyt, kun myös ylimääräinen liima oli kiinnittynyt leivinpaperiin vastapuolella.
Liiman annetaan jäähtyä puolesta tunnista tuntiin.
Kun liima on jäähtynyt, irroitetaan paperit. Koin helpoimmaksi varovasti leikata samalla kertaa liiman paperi ja leivinpaperi, muutoin liima herkästi tarttuu saksiin ja venymällä repeytyy osin irti karvan reunoilta.
Kun liima on leikattu, voi paperin irroittaa karvasta. Nousukarva on jälleen valmis käytettäväksi!
Nousukarvojen säilytys ja käyttö
Vaikka nousukarvojen huolto on helppoa, tärkeintä on huolehtia, että nousukarvoista ja karvan liimasta saa kaiken irti niiden kulumista ennaltaehkäisevällä toiminnalla. Skinien voitelu ja oikeaoppinen säilytys ovat tärkeimpiä seikkoja karvojen pitkäikäisyyden kannalta, mutta myös käyttötavat hiihtovaelluksella vaikuttavat nousukarvojen käyttöikään. Talvivaelluksella karvoille kertyy kilometrejä paljon, joten niistä on pidettävä hyvää huolta. Ovathan ne yksi tärkeimmistä varusteista ahkiota vetäessä.
Nousukarvojen säilytys
Nousukarvat tulee säilyttää sisätiloissa, viileässä ja pois auringonpaisteesta. Lämpö ja UV-säteily heikentävät ja kuivattavat liimapintaa. Nousukarvat kannattaa pakata säilytykseen omaan pussiinsa, ja ne on hyvä liimata cheat sheet -nousukarvaverkkoon tai karvojen mukana tulleeseen kohokuviomuoviin.
Nousukarvoja ei kannata säilyttää liimapinnat vastakkain, tai kiinni suksen pohjissa. Jos nousukarvat esimerkiksi jätetään kiinni suksenpohjiin pitkäksi aikaa (useiksi viikoiksi tai kuukausiksi), on riskinä, että liimapinta repeytyy karvasta irti kun niitä seuraavan kerran ottaa käyttöön. Pitkäaikaisesti suksissa kiinni ollessaan, karvoista voi myös jäädä liimaa kiinni suksen pohjiin. Toisaalta karva voi silloin myös irrota säilytyksen aikana ja liimapinta pölyyntyä.
Nousukarvojen säästävä käyttö
Nousukarvat kuluvat aina, kun niillä hiihdetään. Yleensä ainakin yli kahden kilometrin alamäkiin tunturissa puolikkaat nousukarvat on järkevä poistaa tunturisuksista. Harkitse jäisellä kelillä, onko nousukarvoja järkevää kuluttaa. Jos hiihdät pitkää matkaa tasamaalla, kokeile riittääkö voiteissa tai suksen pitopohjassa puhti hiihtoon.
Esimerkiksi pitovoitelua tai liistereitä käyttämällä säästää nousukarvaa kuluttavissa lumiolosuhteissa. Muista, että vaaleansinistä pehmeämmille voiteille nousukarvaa ei kannata liimata päälle. Voiteiden tulee myös olla fluorittomia.
Käytä nousukarvojen suojaverkkoa aina kun mahdollista, kun kuljetat karvoja irti suksista. Liimapinnan likaamista kannattaa välttää kaikin keinoin. Älä siis käsittele liimaa pörröiset hanskat kädessä tai likaisin käsin. Jos karva on irroitettava suksesta, irroita karva aina koskemalla minimaaliseen alueeseen liimaa. Pakkaa karva cheat sheetin päälle ja rullaa tiiviiksi.
Nousukarvat on yleensä luotettavin liimata paikalleen sisätiloissa, sillä ulkona suksiin kertyvä kondenssi ja huurre heikentää liiman pitävyyttä, eikä liima tarraa yhtä hyvin kiinni. Muista myös tarkistaa nousukarvojen pysyvyys suksissa aina ennen vaellukselle lähtöä!
Toisaalta, nousukarvat on hyvä irrottaa suksista ennen sisälle vientiä, jotta esimerkiksi pakkasessa kovettunut voide ei pehmene ja tartu kiinni liimaan.
Kun asetat sukset säilytykseen yöksi maastossa, aseta sukset öisin aina karvapinta ylöspäin, jotta karva ei painovoiman vuoksi irtoa pohjasta turhaan. Onpa joskus kovassa tuulessa huonosti kiinni ollut karva lentänyt hankeen tuulen mukana ja jäänyt sinne. Nousukarvojen käyttövinkkejä löydät enemmän artikkelistani, jossa käydään läpi nousukarvojen valintaa.
Nousukarvojen vettymistä ja jäätymistä taas voi estää voitelemalla nousukarvat. Voitelu myös ehkäisee karvojen kulumista.
Milloin nousukarvat kannattaa vaihtaa uusiin?
Nousukarvojen hoito ja huoltaminen pidentää nousukarvojen elinkaarta, ja varmistaa, ettei maastossa tule ongelmia vastaan. Nousukarvat ja pitokarvat ovat kuitenkin kulutustavaraa. Ollessaan jopa elintärkeät talvivaellus varusteet, on karvat syytä uusia tarpeen mukaan.
Nousukarvan karvapuoli on todennäköisin koko karvan uusimisen syy. Kun karva kuluu pois, on pito heikentynyt ja karvapohjan jäätyminen yleistyy. Pienet naarmut tai kolhut karvassa harvoin haittaavat menoa, mutta karvan kärjen tai perän kuluminen ovat jo syitä harkita vaihtoa. On olemassa myös karvapinnalle erilaisia paikkaustapoja, mutta vaelluskäytössä nousukarva todennäköisimmin kuluu niin suurelta alalta, että on fiksumpaa vaihtaa karvat uusiin.
Liimapinnan häiriöiden edessä, liiman vaihto ja puhdistaminen ovat helpompia ja edullisempia toimia, joten niiden vuoksi harvoin tarvitsee koko karvaa heittää hukkaan. Ilman karvaa ei ole aina pitoa, jota tarvitaan maastossa liikkumiseen. Pidä siis karvoistasi huoli, ja vaihda liimat tai karvat kun sen aika on. Pidä mukana kaikesta huolimatta varakeinot pidon aikaansaamiseksi!
Vaellatko käyttäen nousukarvoja? Jaa kokemuksesi karvojen kestosta!
Artikkeli on tuotettu yhteistyössä Shelby Outdoorin kanssa. Shelby Outdoor on tarjonnut parikymmentä vuotta kankaita ja tarvikkeita ulkoilutekstiilien korjaukseen ja valmistukseen. Vuosien varrelle mahtuu omia ulkoiluvaatekaavoja, kotimaista ulkoiluvaatevalmistusta ja eri ulkoilulajien varustemyyntiä. Edelleen tehdään samaa kuin vuosituhannen alussa, tarjotaan asiantuntemusta sekä parhaita kankaita, vetoketjuja ja muita materiaaleja kun on tarve korjata tai tehdä irtohihna, kuoritakki, retkeilyreppu tai muu ulkoiluvaruste.
