Vaellussauvat kannattaa – Näin valitset hyvät vaellussauvat!

Vaellussauvojen määrä on räjähtänyt vaelluspoluilla, eikä syyttä. Sitä mukaa kun vaellussauvoista kehittyy entistä kevyempiä ja markkinoille tulee yhä useampia vaellussauvojen varaan pystytettäviä telttoja, ovat sauvat jälleen herättäneet vaeltajien kiinnostuksen. Miksi vaellussauvat kannattaa hankkia? Vaellussauvat ovat heti kenkien ja kevyen vaellusvarustuksen rinnalla tärkeimmät vaellusvarusteet. Vaellussauvat tuovat vaeltamiseen tehoa, tukea ja turvaa hankaliin paikkoihin. Kerron tässä artikkelissa millaiset vaellussauvat on hyvät, sekä miten ja miksi vaellussauvoja kannattaa käyttää! Kerron myös kokemuksia vaellussauvojen käytöstä kymmenien tuhansien vaelluskilometrien ajalta.

Miksi vaellussauvat kannattaa ottaa mukaan vaellukselle?

Vaellussauvat tuovat lisää tehokkuutta kävelyyn erityisesti ylä- ja alamäissä. Ylämäessä saat siirrettyä jopa useita kymmeniä prosentteja tehtävästä työstä vaellussauvojen kautta kehon yläosalle, mikä helpottaa huomattavasti jaksamiseen kiivetessä tunturinrinteitä tai jyrkkiä nousuja poluilla. Sauvojen hyödyt eivät suinkaan pääty ylämäkiin, vaan myös alamäessä vaellussauvat ovat korvaamattomana tukena poistamassa osan paineesta polvilta. Vaellussauvat tuovat myös kaksi ylimääräistä kontaktipistettä mäessä, joten pystyt ottamaan sauvojen avulla varmemmat askeleet alamäkeen liukkaallakin kelillä. Myös erilaisten esteiden kuten kivien ja kaatuneiden puiden sekä ojien ylittäminen helpottuu.

Vaellussauvojen hyödyt kävellessä

Vaellussauvojen suurin hyöty on lisätty tukevuus kävellessä – kun kuljetaan haastavassa maastossa ylä- tai alamäkeen tai esteiden yli, saadaan siirrettyä osa painosta kahdelle ylimääräiselle tuelle sauvojen kautta ja näin helpotettua taakkaa jalkojen nivelillä ja lihaksilla. Märällä ja liukkaalla kelillä kivien ja juurakoiden ympäri kulkiessa sauvoilla varmistaa, ettei kompastu tai jos kompastuminen tapahtuu, saat sauvoilla kaatumisen heti kiinni. Vaellussauvoista on erityisesti hyötyä, jos rinkka painaa paljon tai kengät ovat painavat. Painavat kengät ja kantamukset altistavat kompastelulle ja lisäävät kaatumisen vakavuutta ylimääräisellä massallaan. 

Tasaisella maalla vaellussauvat eivät hyödytä yhtä paljon kuin rinteissä, mutta sauvat ovat silti hyödyksi tukemassa kävelyä. Tehokas sauvojen käyttäjä saa kuitenkin silti useamman prosentin hyödyn kävelytahtiin. Itselläni nopeus kasvaa sauvojen avulla noin kymmenen prosenttia sauvattomuuteen verrattuna. Ylivoimaisesti suurin hyöty tasamaalla kuitenkin syntyy siitä, että sauvat auttavat pitämään hartioiden verenkierron kunnossa, sekä kädet liikkeessä. Kun käsiä roikotetaan rinkka selässä kulkiessa koko päivä, kädet turpoavat ja se tuntuu epämukavalta. Samalla menetetään osa sorminäppäryydestä. Suurin haitta ilman vaellussauvoja kulkiessa on kävelyasento, joka on paljon enemmän etunojassa kuin vaellussauvojen kanssa vaellettaessa. Tällöin hartiat kipeytyvät nopeammin, samoin selkä.

Vaellussauvat ehkäisevät kompastumista

Monesti vaeltaessa katse pysyy visusti jaloissa, jotta riski kompastua on paljon pienempi. Tällöin jopa avoimessa maastossa maisemien katselu jää vähemmälle. Jokainen vaeltaja tietää, että kun hetkeksikin liikkuessa päättää katsella sivulle, kompastuu johonkin pieneen kuoppaan tai kiveen heti. Vaellussauvojen avulla voi liikkuessa ympärilleen katsella pidempään ja luottavaisemmin mielin. Vaikka kompastuminen tapahtuisikin, et todennäköisesti kaadu maahan saakka, vaan saat katkaistua kaatumisen sauvojen varaan. Näin ehkäiset kaatumisen seurauksia, eli todennäköisemmin kompastuminen ei aiheuta haittaa, kun saat vaellussauvoilla kaatumisen kiinni. Neljä tukipistettä on aina enemmän kuin kaksi. Koen erityisesti märällä kelillä sauvoista saatavan hyvin paljon hyötyä, sillä polkujen mutkiin ei tarvitse hidastaa samalla tavalla, peläten liukkaita lehtiä ja juurakoita.

Vesistönylitykset ovat turvallisempia sauvojen kanssa

Vaellussauvat auttavat myös esimerkiksi vesistönylityksissä, jolloin tarvitaan lisätukea virtaa vastaan. Suolla liikkuessa, kosteikkojen yli hyppiessä ja ojien ylityksissä vaellussauvat tuovat myös paljon helpotusta liikkumiseen. Vesistönylityksiin sauvat tuovat huomattavasti lisätukea, eikä erillistä ylityskeppiä tarvitse etsiä maastosta.

Vaellussauvojen varaan pystytettävät teltat

Moni teltta pystytetään nykyään vaellussauvojen varaan. Tällaiset teltat eivät ole uusi keksintö, mutta ovat jälleen nousseet suosioon kevyemmistä materiaaleista valmistettuna. Vaellussauvoilla säästää myös teltan painoa, koska valitessa harja- tai pyramiditeltan ei tarvitse erikseen tuoda mukanaan telttakaaria kuten kupoleissa ja tunneliteltoissa. Sauvojen varaan pystytettävistä teltoista löytyykin markkinoiden keveimmät ratkaisut.

Vaellussauvojen varaan pystytettävään telttaan taas voi sauvojen varaan ripustaa vaikka mitä – painovoimafiltterin vedensuodatukseen, ruokapussin hiirien ulottumattomiin… Kunhan vain kiilat on valittu hyvin pitäviksi, jottei teltta kaadu.

Suurin osa vaellussauvojen varaan pystytettävistä teltoista vaatii noin 120-130 sentin pituuden sauvalta. Tätäkin korkeampia sauvoja vaativat teltat voi pystyttää sauvoilla, vaikka sauvasi eivät olisi yksinään riittävän pitkät. Voit käyttää erilaisia kiinnitysremmejä, joilla sauvat voi liittää yhdeksi pidemmäksi keskisaloksi, käyttää erilaisia vaellussauvan jatkopaloja, tai esimerkiksi sopivaa kiveä sauvan kärjen alla.

Voiko vaellussauvoista olla haittaa?

Vaellussauvoista voi olla myös haittaa. Kuten kaikessa elämässä, kun jostain saa suuren hyödyn, tulee mukana myös haittapuolia. Jonkinlaista hyötyanalyysiä on siis suoritettava.

Suurin osa vaellussauvojen haitoista onneksi liittyy vain siihen, että sauvat on valittu käyttötarkoitukseen nähden kehnosti. Yleisin ongelma on, että vaellussauvat ovat liian painavat. Jos vaellussauvat ovat ylijäreät, vievät ne huomattavasti enemmän energiaa kuin mitä ne voivat säästää. Sauvojen tukevat vaikutukset ovat tällöin silti läsnä, mutta kuten painavalla kengällä on kömpelömpää kulkea, on painavan vaellussauvat ohjaaminen huomattavasti kevyttä vaellussauvaa hankalampaa. Lisäksi liian painavien sauvojen käyttö kuluttaa enemmän energiaa.

Vaikka sauvat olisi kevyet, kuluttavat ne silti enemmän energiaa, kuin ilman sauvoja kuljettaessa. Sauvojen painolla ja käyttötekniikalla lienee suurin vaikutus siihen, miten tehokasta sauvojen käyttäminen on energiankulutuksen näkökulmasta. Tutkittua tietoa vaelluspoluilla sauvojen käytöstä ei ole, saati eri painoisten sauvojen tehokkuutta vertailevaa tutkimusta. Aiheesta on kuitenkin tehty pohjustavaa tutkimusta, joiden tulokset hieman vaihtelevat toteutustavoista johtuen. Esimerkiksi näissä pohdinnoissa (englanniksi) on muun muassa esitetty, ettei aloitteleva sauvakävelijä välttämättä hallitse tehokasta tekniikkaa, tai että hyödyt eivät nouse esiin tasaisella pohjalla mitatessa. Itse arvioisin myös sauvojen painolla olevan merkittävä rooli energiankulutukseen, mitä ei ole vertailtu.

Vaellussauvojen käytöstä voisikin joku orastava liikuntatieteilijä ottaa vaikka gradunsa aiheen, jotta saisimme selvyyden asian laitaan. Huomiot ja hyödyt sauvojen käytöstä tässä artikkelissani perustuvat omaan kokemukseeni ja kokeiluihini, sillä parempaa tietoa ei ole saatavilla.

Muiden haittojen kirjo on laaja. Markkinoilla on myös halpissauvoja joka lähtöön. Osa on rakenteeltaan kohtuullisia, osa heikompia. Joidenkin osat eivät esimerkiksi kestä pakkasta, kahvojen liimaukset voi irtoilla tai sauvoihin tulee hyvin äkkiä jotain muuta häiriötä. Panosta siis laadukkaisiin ja keveisiin vaellussauvoihin.

Vaellussauvojen väärällä käytöllä voi myös tietysti olla haittavaikutuksensa. Jos et käytä rannelenkkiä, lipsahtaa ote kahvalta kompastuessa herkemmin.

Ilman rannelenkkiä voi aiheuttaa erilaisia rasitustiloja kämmeniin, tosin yhtä lailla lenkkejä käyttäessä samat rasitukset kohdistuvat kyynärpäähän ja olkapäihin. Vaellussauvoilla on hankala aiheuttaa itselleen vahinkoa, koska niitä ei käytetä yhtä tehokkaasti kuten hiihtosauvoja, mutta se ei ole myöskään mahdotonta ja pitää muistaa sauvoja käytettäessä. Argumentteja remmien käyttämättömyyteen on esimerkiksi käsien vapaus nopeammin oheistoimintaan, ja että kompastuessa sauva katkeaa herkemmin jos käsi on jumissa sauvan päähän kiinnitettynä.

Joissain paikoissa loikkiessa voi olla hyvä myös tiedostaa miten liikkuu ja missä sauvat ovat, sillä viimeinen asia mitä vaelluksella tahtoo, on kaatua terävän ja katkenneen sauvantyngän päälle. Aivan pahimmassa rakkakivikossa sauvoja ei myöskään kannata käyttää huolimattomasti suuren katkeamisriskin vuoksi kun sauva sujahtaa kivien väliin, vaikka voisi kuvitella että nimenomaan kivikossa sauvat auttaisivat eniten. Silloin eniten auttaa ketterät jalkineet ja kevyt reppu.

Lähökohtana pidän kauhuskenaariot mukaan laskien sauvojen hyötyjä äärimmäisen suurina potentiaalisiin haittoihin nähden vaeltaessa. Hyvä tekniikka kannattaa harjoitella, ja valita kevyet sauvat.

Millaiset ovat hyvät vaellussauvat? Näin valitset vaellussauvat!

Millaiset ovat hyvät vaellussauvat? Hyvien vaellussauvojen ominaisuuksia ovat kevyt paino, hyvä kahva ja rannelenkki, sekä rakenteen tukevuus. Hyvä vaellussauva on kokonaisuus, joka palvelee vaeltajaa tehokkaasti jokaisessa maastotyypissä. Valinnassa tulee ottaa huomioon myös sauvan pituus, säätötapa ja materiaali. Kerron seuraavaksi millaisia vaellussauvoja on olemassa, ja miten valita sopivat vaellussauvat!

Minkä pituiset vaellussauvat on hyvät?

Vaellussauvojen pituus on tärkeää katsoa kohdalleen. Vaellussauvojen pituuden valinta kannattaa tehdä valmistajan taulukon ohjeiden mukaan, jos aiempaa kokemusta vaellussauvoista ei ole. Vielä helpompaa on valita säädettävät vaellussauvat ensimmäisiksi vaellussauvoiksi. Tällöin voit kokeilla eri pituuksia ja löytää itsellesi sopivimman mitan käytännössä. Vaellussauvojen mittaustavoissa ja esimerkiksi kahvan muodoissa on eroja, joten yleismaallisen taulukon sijaan kannattaa tuijottaa katsoa valmistajan omia ohjeita, jos sauvoja ei pääse itse kokeilemaan.

Yleismallisena ohjenuorana voidaan kuitenkin pitää, että sauvaa valitessa vaellussauvan tulisi olla sen pituinen, että kyynärvarsi asettuu noin 90 asteen kulmaan kylkeä vasten, sauvaa pystyssä pidellessä. Pientä heittoa ohjeeseen tuo omat mieltymykset ja käyttöalue, sekä kengän pohjan paksuus. Koveraksi kulunut havupolku jonka reunoilla on paljon mustikanvarpuja, vaatii yleensä hieman vähemmän pituutta kuin tasaisella sorapohjalla liikkuessa. Hienosäätöä voi tehdä säätämällä sauvan mittaa, tai jos säätöä ei jaksa tehdä tai sellaista ei ole, voi vaellussauvaa pitää hieman vinossa sen aikaa kun on tarve. Tämä on erityisesti helpompaa kevyillä vaellussauvoilla. Ylä- ja alamäkeen sauvan pituutta voi myös säätää siirtämällä otetta kahvasta. Aloittavan vaellussauvojen käyttäjän on helpointa valita säädettävät vaellussauvat.

Millaisia vaellussauvoja on olemassa?

Vaellussauvoja on olemassa käytännössä kolmenlaisia: Teleskooppiset vaellussauvat, kokoontaitettavat vaellussauvat sekä ns. ”fixed length” -vaellussauvoja joiden pituutta ei voi säätää. Lisäksi näistä tyyleistä on olemassa yhdistelmiä, joissa on esimerkiksi taitto-ominaisuus jonka lisäksi lyhyt teleskooppinen säätö, tai taitettavat sauvat joiden mittaa ei voi säätää.

Teleskooppi vaellussauvat

Säädettävä eli teleskooppi vaellussauva mukautuu helpommin erilaisiin maastoihin ja tarkoituksiin, sekä eri kokoisille käyttäjille. Vesistönylityksessä voit säätää teleskooppiset vaellussauvat pisimmilleen, ja telttaa pystyttäessä oikeaan mittaan. Lyhempi käyttäjä voi säätää vaellussauvat lyhemmäksi, pidempi pidemmäksi. Yleensä teleskooppisissa vaellussauvoissa on kaksi säätöä, jotta sauva menee pienempään tilaan. Joissain sauvoissa on vain yksi säätö, jolloin sauva jää paljon pidemmäksi. Tällaiset sauvat on yleensä tehty normaaleja vaellussauvoja pidemmäksi, jotta ne toimivat myös erähiihto- tai lumikenkäilysauvana. Muista aina varmistaa säätöjen minimi- ja maksimimitat, sillä kaikki sauvat eivät sovi kaikille!

Säätömekanismeja on kaksi päätyyppiä, flick lock tai power lock -tyyppiset vipusäädöt, sekä kiertämällä kiristettävät säädöt. Näistä vipukäyttöiset on helpompia käyttää, ja tästä helppoudesta on hyötyä esimerkiski nopeissa tilanteissa joissa sauvan mittaa tarvitsee säätää, kuten pitkiin alamäkiin siirtyminen, vesistönylityksiin valmistautuminen ja teltan tueksi pystytysmitan harjoittelu ja säätö. Kierrettävää säätöä voi myös käyttää teltan pystytykseen, mutta mitta täytyy säätää kohdalleen etukäteen, mikä ei kokeneemmalle ole mikään ongelma. Kierrettävä säätö on kevyempi kuin vipusäätö, mutta se on herkempi jäämään jumiin esimerkiksi hiekkaisessa maastossa.

Kokoontaitettavat vaellussauvat

Taitettavien vaellussauvojen hyötynä on pienin pakkaustilavuus, eli jos sauvoja tarvitsee usein pitää repussa kiinni tai kuljettaa esimerkiksi linja-autossa, ei sauvoilla silloin sohi ympäriinsä. Taitettavat vaellussauvat on myös helpompaa postittaa. Taitettavat vaellussauvat menevät teleskooppisia sauvoja huomattavasti lyhempään tilaan. Suurin osa polkujuoksusauvoja on taitettavia malliltaan. Vaellussauvoissa rakenne on hieman harvinaisempi, teleskooppiset ovat suosituimpia sillä useimmat vaeltajat haluavat säädettävät vaellussauvat.

Fixisauvat

Yhteen pituuteen tehdyt vaellussauvat ovat vahvimpia ja varmatoimisimpia, sillä niissä ei ole hajoavia osia, pois lukien taitettavat sauvat. Yhteen mittaan tehdyt sauvat ovat myös yleensä kevein vaihtoehto, mutta tuovat mukaan joskus logistisia ongelmia. Jos et ole oikean mittainen ja joudut valitsemaan sauvan mitan liian lyhyeksi tai pitkäksi, voi sauvojen käyttäminen teltan pystytykseen olla tällaisilla sauvoilla hankalampaa. Sauvojen kuljetus myös vaelluksen aikana voi olla haastavaa, sillä toista sauvaa ei voi tarvittaessa helposti pakata reppuunsa, joten kädet ovat aina sauvoista varatut. Fixisauvat ovat harvinaisempia kuin taitettavat ja säädettävät vaellus- ja polkujuoksusauvat.

Hiilikuituiset vai alumiiniset vaellussauvat?

Vaellussauvojen materiaaleista yleisimpiä ovat hiilikuitu ja alumiini. Muitakin yhdistelmiä markkinoilla on, mutta ne ovat huomattavasti harvinaisempia. Hiilikuidun hyöty vaellussauvoissa on erittäin kevyt paino ja suuri jäykkyys. Siinä missä hiilikuitu on herkempi rakenteeltaan, alumiini on vähemmän herkkä, mutta hieman pehmeämpi ja painavampi vaihtoehto. Hiilikuituisia vaellussauvoja ei saa hakata yhteen tai puita vasten jottei putki halkeile, mutta toisaalta hiilikuitusauva vaatii enemmän voimaa normaalissa käytössä, jotta se katkeaisi, verrattuna alumiinin alttiuteen taipua. Moni pitää alumiinia parempana kertoen että alumiinisauvan voi vielä taivuttaa takaisin suoraksi, mutta käytännössä tästä on aiheutunut useampia katkeamisia kuin onnistumisia, ellei sauvaa ole onnistuttu kuumentamaan asianmukaisesti ja käyttämään kunnollisia työkaluja.

On myös muistettava, että materiaaleissa on eroja myös pelkästään eri laatuisten hiilikuitujen ja alumiinien välillä. Kapeampi putki on yleensä taipuisampi kuin paksu, mutta paksukaan putki ei aina välttämättä ole seinämältään paksumpi ja siten voi olla ohutta putkea herkempi katkeamaan. Painavampi vaeltaja tai suuremman taakan kanssa kulkeva vaatii jämäkämmät sauvat. Valitsit sitten hiilikuituiset tai alumiiniset vaellussauvat, kummastakaan materiaalista tehtyjä vaellussauvoja ei kannata heitellä miten sattuu. Lisäksi myös esimerkiksi kahvan rakenteessa voi olla heikkouksia, putki ei välttämättä ulotu aivan sauvan yläosaan kahvan sisällä. Vaellussauvan putki ei yleensä ole se heikoin kohta, josta sauva hajoaa fiksusti käytettäessä.

Vaellussauvojen paino

Vaellussauvojen kevyt paino on kaikista merkittävin ominaisuus vaellussauvoja valitessa. Kun olet valinnut minkä kategorian sauvan haluat, on aika tutkia mitkä ovat sen tyylisissä sauvoissa keveimpiä. Ylimääräinen paino hankaloittaa vaellussauvojen käyttöä ja se voi tehdä sauvoista epätehokkaat ja kömpelöt. Suurin osa vaellussauvoja painaa 200-400 grammaa per kappale, eli hajonta on suurta!

Lähtökohtaisesti en suosittele hankkimaan yli 250 grammaa painavia vaellussauvoja! (eli pari on 2 x 250g = 500g). Tämäkin on ylärajalla, eli vaellussauvaa valitessa suosittelen pyrkimään lähemmäs 150 grammaa. Alle 200 grammaiset sauvat alkavat olla jo nautinnolliset käyttää. Muutamankin kymmenen gramman paino per sauva on tuntuva ja vaikuttaa ennen kaikkea sauvan ketteryyteen. Kummankin materiaalin sauvoja löytyy tähän painoskaalaan vielä kun jaksaa etsiä. Keveimmät mutta vielä tukevat sauvat löytyvät 150-185g välistä.

Vaellussauvojen valinta on hieman hankalampaa kuin hiihtosauvojen, sillä vaellussauvoissa ei ole yhtä hyvin mietitty esimerkiksi sauvan heiluriominaisuuksia, tai sauvan materiaaleja ei ole yhtä hyvin ilmaistu kuten hiihtosauvoissa. Mitä lähempänä kahvaa vaellussauvan painopiste on, sitä helpompi sitä on käyttää. Joissain teleskooppisissa vaellussauvoissa sauvan painopistettä pystyy hieman säätämään pituutta muuttamatta.

Vaellussauvojen kahva

Vaellussauvojen kahvojen välillä on paljon eroja. Suurimmat erot löytyvät muotoilusta ja materiaalista. Kahvoja on normaalimittaisten lisäksi myös jatketulla kahvalla, josta otetta voi tiputtamalla säätää helposti ja nopeasti.

Kahvan materiaaleja on käytännössä kolmenlaisia: korkki, EVA-vaahto, kumi ja muut muovikahvat. Näistä Korkki ja EVA ovat mukavimpia, ja EVA kevein vaihtoehto. Moni korkin näköinen kahva on värjättyä EVA-vaahtoa. Korkki on hikoillessa kenties mukavin tuntumaltaan, mutta toisaalta se on myös herkempi hajoamaan. Kumi ja muovi hiostavat, sekä etenkin kumi on painavaa. Tällaiset kahvat ovat myös kylmässä kelissä kylmiä pidellä käsissä.

Toinen kahvan tärkeimmistä ominaisuuksista on rannelenkki. Rannelenkkejä on useita erilaisia, mutta päätarkoitus niillä on vähentää kädelle tulevaa rasitusta, kun sauvoilla työnnetään ylämäkeen tai otetaan tukea alamäkeen. Lisäksi ne mahdollistavat paremman voimansiirron sauvaan itseensä. Suosittelen rannelenkkien käyttämistä, vaikka moni niitä ei käytä. Sauva on lenkin kanssa aina tukevampi myös äkillisissä kompastumisissa. Lisäksi vähennät riskiä kämmenen ylirasitustiloille. Olen viime vuodet käyttänyt erillisiä kämmeneen muotoiltuja remmejä, lievittääkseni napsusormioireilua, jonka sain matkaani hiihtäessä pitkää matkaa Ruotsissa. Puristin sauvoja liikaa.

Kahvan muotoilulla on myös merkitystä. Siinä missä suuripäiset sauvat ovat mukavia tukea kämmentä vasten alamäkeen, ovat ne tasaisella painavia pitää käsissä. Ohutpäisillä kahvoilla ei sama onnistu, mutta rannelenkeillä voi myös ottaa alamäen vastaan, joskaan silloin ei saa nopeasti pidennettyä sauvaa samalla tavalla. Joissain kahvoissa on tehty kahvaan tuuletusurat.

Vaellussauvan kärki ja sommat

Vaellussauvoissa on erilaisia kärkiä. Yleisimpiä ovat kovametallikärjet, joiden muovivarteen saa kiinnitettyä muta- tai lumisommat. Sommat ovat tärkeitä esimerkiksi suolla tai lumessa liikkuessa, mutta kovalla polulla niitä ei välttämättä tarvitse. Pusikkoisessa maastossa sommat voivat myös olla edessä, tarraamassa turhaan pusikkoon. Joissain vaellussauvoissa on valmiit pienisompaiset kärjet, joihin ei sompaa voi vaihtaa. Tällainen on kevein ratkaisu, mutta silloin menettää monipuolisuutta.

Sauvojen kärkimateriaaleissa on myös eroa. Halpissauvojen ”kovametallikärjet” eivät aina ole niin kovia kuin nimi kertoo, ja ne pyöristyvät helposti. Laadukkaimpien vaellussauvankärkien teroittamisesta ei tarvitse huolehtia moniin tuhansiin kilometreihin. On yleisempää, että laadukkaan sauvan kärki katkeaa ensin muovivarren kohdalta, kuin kärki kuluisi tylsäksi. Vaellussauvan kärjet pystyy vaihtamaan, kun liimauksen kuumentaa kiehuttamalla ja kärjen vetää irti varoen, ettei halkaise tai litistä putkea.

Yksi vai kaksi vaellussauvaa?

Vaellussauvaa tai kävelykeppiä on käytetty aikojen alusta saakka, mutta aiemmin käytössä ovat olleet puusta veistetyt, pitkät puiset vaellussauvat joita on kannettu mukana vain yksi. Tällaisen puisen vaellussauvan hyödyt ovat tietysti vesistönylityksissä suuremmat kuin lyhempien ja kevyempien sauvojen, mutta liikkumiseen tarkoitetut vaellussauvat ovat muuten tehokkaammat kulkemiseen. Puinen vaellussauva on kuitenkin perinteitä huokuva tapa, ja kevyestä puusta tehtynä sauva ei edes ole raskas kantaa mukana. Sauvan voi myös veistää itse reissun päälle, kuten ultrapitkää Appalakkien reittiä parhaillaan vaeltava Jori on tehnyt.

Mutta kantaako mukana yksi vai kaksi vaellussauvaa? Koulukuntia on kahden sijaan kolme. Ensimmäinen ei kanna sauvoja lainkaan, toinen kantaa vain yhden sauvan, kolmas kantaa kaksi sauvaa. Näistä kolmas käyttää sauvojaan eniten.

Vaellussauvojen teho osittain perustuu siihen, että kahdella sauvalla saat ylläpidettyä rytmin ja tahdin kummallakin puolen kehoa. Yhdellä sauvalla ei siis saa yhtä paljoa työntöä aikaan ja se rasittaa kehoa toispuoleisesti. Tämän vuoksi sauvaa kannattaa aika-ajoin vaihtaa kädestä toiseen. Sauva on edelleen tukena alamäissä ja ylämäissä sekä ylityksissä ja haastavissa paikoissa, mutta yhdelle sauvalle laittaa helposti enemmän painoa kuin jos käyttäisi samaan aikaan kahta sauvaa. Tällöin yhden sauvan hajottaminen on todennäköisempää, tai yksittäisen sauvan tulisi olla parina käytettäviä sauvoja jämäkämpi.

Milloin valita mukaan vain yksi vaellussauva?

Saatat käyttää vain yhden sauvan varaan pystytettävää telttaa ja et käytä sauvoja riittävän usein perustellaksesi kahden kantamista. Tällainen tilanne tulee yleisimmin vastaan silloin, kun mukanasi on muitakin varusteita jotka vaativat toisen käden vapaana pitoa, kuten kamera tai kartta ja kompassi ovat pääasiallinen suunnistusväline. Myös erityisen keveillä varusteilla liikkuessa sauvojen merkitys hieman pienenee, jolloin voi olla mielekästä vähentää vain yhteen sauvaan, joka toimii hyvin lisätukena haastavissa paikoissa, vesistönylityksissä ja telttasalkona. Sinulla saattaa myös olla liian painavat sauvat, joita ei tee mieli käyttää riittävän usein, ja toinen killuu lisäpainona rinkassa teltanpystytystä varten.

Kahden sauvan kantaminen, mikäli sauvat on valittu hyvin, on tietysti varmempaa sen vuoksi, että jos katkaiset yhden, voit edelleen käyttää toista pyramiditeltan pystytykseen. Vaikka toki kahta sauvaa käyttävän teltan kanssa tämä epävarmuus on myös olemassa vaikka käyttäisi kahta sauvaa. Hätätapauksessahan toki voi käyttää maastosta löytyvää keppiä teltanpystytykseen, mikä tosin ei suojelualueilla aina ole mahdollista, ja silloin täytyy teltta sitoa narulla puuhun pystyyn.

Pitkälti kysymys on omasta preferenssistä. Yleensä sauvat myydään pareittain joten kahdella kannattaa ainakin opetella tekniikka kuntoon, kunnes kokeilee vain yhtä sauvaa. Joiltain aivan keveimpien sauvojen valmistajilta saa tilattua myös yksittäisiä vaellussauvoja.

Kokemuksia vaellussauvojen käytöstä

Kun on vaeltanut riittävästi, alkaa vaellusvarusteita valitessa arvostamaan eniten tehokkuutta, ja että varusteet toimivat moitteetta. Ennen kuin siirryin käyttämään vaellussauvoja, ihmettelin aina välillä mitä sauvakävelijöitä poluilla tulee vastaan. Sauvakävely kun yleensä mielletään kaduilla sauvoja töksytteleviin mummoihin, tai terveystuotteiden mainosten yli-energisiltä näyttäviin keski-ikäisiin sauvakävelijämalleihin. Kun viimein kohtasin reissuilla myös maastokuoseihin pukeutuneita sauvakäveleviä uroksia, uskalsin itsekin tutkia aihetta vähän eteenpäin. Eikä aikaakaan, kun sopivien sauvojen etsintä alkoi. Olin saanut sosiaalisen hyväksynnän alkaa sauvakävelemään, vaikka toki poluilla vaelluskohteissa liikkuessa ei juurikaan ihmetteleviä katselijoita olekaan vastassa. Saman kaavan voi todeta tapahtuneen myös sadehameiden kohdalla.

Vaellussauvojen valinta

Vaellussauvat valitsin ensimmäistä kertaa taitettaviksi hiilikuitusauvoiksi, joissa oli lisäksi parin kymmenen sentin mittainen säätö. Löysin itselleni sopivan mitan 117-119cm paikkeilta 182 cm pitkänä vaeltajana. Telttani vaati tuolloin 120 pituuden. Myöhemmin opin, että tämä pituusvalinta syntyi myös ylimääräisestä sauvan painosta. Silloiset sauvani painoivat 265 grammaa per sauva, mutta niissä oli korkkikahvaa myöten kaikki herkut. Raskaampaa sauvaa on kevyempi roikottaa alempana ja sauvan asento on pystympi. Nykyään sauvani ovat 50% kevyempiä ja 125cm pitkät. Kevyttä sauvaa onkin helpompi ohjata, sillä on parempi askeltaa myös tiuhaan tahtiin ja se asettuu luontaisesti suurempaan kulmaan, jolloin tarvitsee pidemmän sauvan. Pidemmästä sauvasta on kuitenkin alamäissä myös enemmän hyötyä. Painavien sauvojen kanssa vauhdikkaamman tahdin ylläpito oli hankalaa, ja sauvojen käyttö meni vähän satunnaiseksi töksyttelyksi.

Lisäksi siirryin yllä mainitusta napsusormioireilusta johtuen käyttämään Lekin trigger shark-systeemiä, joka onkin toiminut kohtuudella. Ainoastaan reunojen läpi hieman pistelee verkkorakenne ranteita jonka vuoksi käytän aina aurinkohanskoja niiden kaverina. Myös näiden remmien rakenne on liian heikko, kestävämpää materiaalia käyttämällä kiinnityslenkin ympäri ei se kuluisi poikki aina 800 kilometrin jälkeen. En kuitenkaan näe tekeväni vaihdosta takaisin normaaliin rannelenkkiin lähiaikoina, sillä tämä systeemi on osoittautunut toimivaksi vaivaani. Haluaisin kuitenkin hieman jämerämmät sauvat polkujuoksusauvojen sijaan, ja onhan tämän painoisiakin jo tullut lisää markkinoille muun muassa Durstonilta. Huomaan, että on melkein mahdoton ajatus laittaa käteensä edes 30 grammaa painavampia sauvoja, koska ne tuntuvat niin kömpelöiltä tuhansien kilometrien vaivattoman sauvanheiluttelun jälkeen.

Kokemuksia vaellussauvojen kestävyydestä

Sauvan heikko kohta on yleensä jokin muu kuin itse putki, kunhan vaan sauvoja käyttää siivosti. Olen käyttänyt vaellussauvoja käytännössä kaikilla sulan maan vaelluksillani 2018 alkaen. Kilometrejä on kertynyt noin 10 000 kesällä ja 5000 talvella. Olen käyttänyt kaiken tyyppisiä vaellussauvoja ja hiihtosauvoja eri painoluokissa ja materiaaleissa, poluilla ja polkujen ulkopuolella. Olen onnistunut katkaisemaan sauvan vain yhden kerran, kun kaaduin alamäkeen juostessa pahasti. Vilmalla taas oli alumiiniset sauvat käytössä ennen hiilikuituun vaihtamista, jotka kuitenkin vääntyivät niin pahasti kompastuessa puunrunkoa ylittäessä, että ne katkesivat oikaisua yrittäessä. Hänelläkin on jo yli 7000 kilometriä takanaan hiilikuitusauvoilla ongelmitta.

Sauvan kärjet ovat pari kertaa katkeilleet. Itse olen onnistunut myös hajottamaan yhdet sauvat kahvastaan, jonka sisällä oli puoleen väliin vain muoviputki, sekä yksistä taittosauvoista sisämekanismi on rikkoutunut, sen tosin onnistuin kentällä korjaamaan vaijeria kiristämällä. Eniten kilometrejä minulla on alla polkujuoksusauvoilla, ja niissä ei remmien vikoja ja sitä yhtä kaatumista lukuunottamatta ole mikään hajonnut, mitä nyt hiiri tai orava kävi kahvaa kerran nakertamassa. Tuossa pahemmassa kaatumisessa taas olisi hajonnut kaikista jämerinkin sauva. Näillä juoksusauvoilla tosin joutuu tiedostamaan koko ajan kaikenlaisissa loikissa, että yhden sauvan varaan en pysty ojaa ylittäessä koko painollani laskeutumaan hypystä. Sauvan valinta onkin taiteilua omien tarpeiden ja mieltymysten kanssa.

Vaellussauvojen valinta pitkälle vaellukselle

Erittäin pitkälle vaellukselle lähtiessä on hyvä pyrkiä ottamaan huomioon, kuinka toimia jos jokin osa sauvasta hajoaa, katoaa tai jos vaikka koko sauvan unohtaa edelliseen leiriin. Se kun on melko yleistä. Yllä kuvat Pacific Crest Trailin aikana koetuista sauva-vaurioista. Ensimmäisiin sain takuusta uudet sauvat tilalle, toisiin piti tilata Japanista asti varakärjet, kun muiden valmistajien kärjet eivät sauvoihin sopineet. Vanhat kärjet irrotettiin rautakaupassa, mutta toisen putken hajotessa jouduttiin tilaamaan myös uusi alaputki. Kannattaa siis harkita myös vaelluskohteen ja varaosien saatavuuden puolesta, mitkä sauvat hankkii. Kävelimme aika pitkän pätkän kumpikin yhdellä vaellussauvalla vikojen johdosta. Juoksusauvoihini ei myöskään saanut lumisompia, joita välillä olisi kaivannut.

Normaalilla vaelluksella sauvan hajotessa pärjää loppumatkan ilmankin sauvoja, mutta pitkällä matkalla niiden puuttumisen alkaa jo tuntea. Askel hidastuu kun askelta joutuu varomaan enemmän, ja hankalista paikoista on välillä todella hankala kulkea. Vaellussauvat tuovat korvaamattoman lisätuen ja helpotuksen ylä- alamäkiin ja siksi suosittelen lähtökohtaisesti vaellussauvoja aivan jokaiselle vaeltajalle, vaellustyyliin katsomatta!

Millaisia vaellussauvoja sinä käytät? Kerro kokemuksistasi!