Kuinka suojautua hyttysiltä luonnossa?

Kesän tultua virittyy retkeilijöiden ja muiden luonnossaliikkujien keskuudessa iän ikuinen hyttyskeskustelu. Onko tuolla tai täällä itikoita, onko niitä miten paljon? Minne mennä vaeltamaan jotta ei ole itikoita? Sama keskustelu toistuu vuodesta toiseen. Kun itikoiden määrä on todettu infernaaliseksi joka puolella maata, siirrytään keskusteluun siitä, kuinka hyttysiltä voisi suojautua. Jos luet tätä artikkelia, sinuakin aihe varmasti kiinnostaa. Kerron tässä artikkelissa parhaaksi kokemistani tavoista kuinka suojatua hyttysiltä luonnossa.

Missä hyttysiä on Lapissa?

Hyttysiä on joka puolella maata koko kesäkauden ajan. Pohjoisessa Suomessa kesäkausi vain on hieman lyhempi kuin etelämmässä. Yleensä ensimmäiset hyttyset ilmaantuvat noin kahdesta neljään viikkoa lumien lähdön jälkeen, Lapissa yleensä viimeistään juhannuksen aikoja. Jos lämpöaalto yllättää, voi hyttysten tulo aikaistua. Nyrkkisääntönä voikin pitää, että jos retkeilet muulloinkin kuin talvella, varaudu aina hyttysten olemassaoloon. Muuttaisiko tieto hyttysten määrästä varautumistasi? Jätä turha kommentointi palstoille, hyttysiä on ja varmasti!

Avotunturissa hyttysiä on monesti vähemmän, sillä tunturissa useammin tuulee, ja pienikin vire riittää pitämään inisijät aisoissa. Mitä pusikkoisemmalle seudulle ja lähemmäs vesistöjä menet, sitä enemmän itikkaa. Tyynellä kelillä hyttysiä on kaikkialla.

Vuodenajat

On tietysti olemassa lyhyet välivuodenajat jolloin itikoista ei ole riesaa, mutta tämän tilanteen ennustaminen on erittäin hankalaa. Sinänsä siis ymmärrän itikkakyselijöitä, mutta helpompaa olisi vain suoraan varautua hyttysten olemassaoloon, oli niitä tai ei. Kokemukseni mukaan ero täyden hyttyssuojan ja suojattomuuden välillä on noin kymmenen grammaa repussa, eli hyttyshupun verran. Oletuksena voidaan pitää, että lähes kaikissa teltoissa on sisäteltta jo valmiina, mutta mikäli sellaista ei ole tulee lisäpainoa yleensä joitain satoja grammoja kevyeen majoitteeseen. Jos et ole varma, ei riski turhasta painosta ole siis kummoinen.

Helpointa liikkua hyttysettömään aikaan on myöhempään syksyllä, eli syys-loka-marraskuussa. Myös huhti-touko-kesäkuussa on hyttysetöntä aikaa, mutta tämän ennustaminen on hankalampaa kuin syksyllä, jolloin käytännössä ensimmäiset pakkaset merkkaavat itikoiden katoamista. Keväällä pohjoisessa on vielä lumet maassa, mikä hankaloittaa hyttysettömän ajan hyödyntämistä.

Hyttysiltä voi kuitenkin välttyä myös pahimpaan itikka-aikaan, mikäli liikkuu avotunturialueella. Avotunturissa tuulisella kelillä hyttyset loistaa poissaolollaan. Mutta voit olla varma, että ne löytävät tiensä luoksesi heti kun tuuli yhtään laantuu. Yllätyksenä voi myös tulla, että tuulisella kelillä pystytetyn teltan sisään voi tuuleta huolimatta ilmaantua itikoita, kun ne teltan ja sen tuulisuojan ilmaannuttua kiipeävät varvuista lentoon.

Onkin kaksi eri tilannetta, jossa hyttysiltä tulisi voida suojautua: leirissä ja kävellessä.

Hyttyset ja leiripaikka

Leirissä ötököiltä voi suojautua helpoiten menemällä telttaan. Teltassa tulisi olla hyttysverkko/sisäteltta, joka pitää ötökät loitolla. Tarppien ja laavukankaiden käyttäjät voivat käyttää erillistä bivy-sisätelttaa tai hyttysverkkoa eli vanhalla termillä rankista. Suurimmassa osaa telttoja on omat sisäteltat jo valmiina. Sisäteltatkin toki painavat jotain, ja hyttysettömään aikaan sellaista ei tarvitse aina kantaa mukanaan, jos painonsäästö on itselle tärkeää. Yleensä sisäteltta kuitenkin tuo suhteellisen vähällä painolla varmuutta itikka-aikaan.

Muista, että mikäli suunnittelet yöpyväsi autiotuvissa, mukaan kannattaa ottaa erillinen hyttysverkko. Voit myös koettaa ripustaa teltan sisuksen suojaamaan itikoilta – moni autiotupa on täynnä itikoita kesäisin! Sama tietysti pätee kodassa ja laavulla, joihin itikat pääsevät vapaasti.

Joskus kuitenkin haluat myös viettää aikaa leirissä pihalla. Tällöin suurin vaikutus on leiripaikan valinnalla, onko hyttysistä riesaa. Hyttysetön paikka tosin usein tarkoittaa sitä, että paikka on tuulisempi, jolloin nuotion tekeminen voi olla vaarallista tai keittimen käyttö voi olla hankalampaa. Lisäksi teltan tulisi kestää kovempi tuuli. Hyttysten määrä tosin vähentyy jo huomattavasti sillä, ettei leiriydy vesien äärellä, paitsi jos iso järvi vieressä tarkoittaa tuulisempaa paikkaa. Valikoimalla korkean telttapaikan vähentää hyttysten todennäköisyyttä, mutta muut vaarat kuten ukkoskelin vaikutukset lisääntyvät.

Kuinka suojatua hyttysiltä vaatteilla

Itikoilta suojautumiseen paras keino on suojata iho vaatetuksella. Näin et joudu käyttämään ympäristölle haitallisia myrkkyjä iholla, vaatteissa tai polttamalla niitä ilmaan. Käyttämällä pitkiä lahkeita ja hihoja suojaat myös ihosi auringolta, jolloin tarvitset vähemmän myös esimerkiksi aurinkorasvoja. Hyttyshuppu taas painaa joitain grammoja, joten sen kotiin jättämiselle sulan maan aikaan ei ole mitään syytä, vaikka ei odottaisi hyttysiä maastossa vastaan tulevan.

Vaatteet kannattaa toki valita mahdollisimman kevyiksi ja hengittäviksi, sekä vaalean värisiksi, jotta et läkähdy heinäkuun helteessä räkkäaikaan vaeltaessa. Päässä lierihattu on paras hyttyshupun kanssa käytettäväksi, kunhan vain reunus ei ole hyttysverkolle liian suuri. Muutkin hatut kuten lippalakit toimivat, joskin ne jättävät korvat hieman alttiimmiksi pistoille. Jos sinulla on paljon tukkaa, suojaa se myös pistoilta pään alueelle.

Huomioi, että joissain hyttyshupuissa on myös imeytettynä hermomyrkkyä. Tällaisen verkon läpi ei kannata juomapullosta suoraan juoda. Jos tiedät ettei hyttyshuppuasi ole myrkytetty, on helppo juoda pullosta sen läpi riisumatta huppua joka kerta.

Ruoka-aikaan voi hupun etureunan nostaa vaikka lipan päälle. Yleensä hyttyset eivät niin helposti löydä alas päin suuntautuville pinnoille joten hieman kyyryssä ruokailu onnistuu kyllä. Aivan pahimpaan räkkäaikaan voi muutenkin olla järkevintä pystyttää teltta lounasaikaan suojaksi. Kannattaa siis miettiä varusteitaan kokonaisvaltaisesti, erityisesti pyramidi- ja harjateltat jotka pystytetään vaellussauvan varaan ovat nopeita pystyttää ja pakata. Lounasaika on myös hyvä hetki kuivattaa teltta edellisen yön kosteudesta. Sadekelillä se tuo myös mukavuutta ruokahetkeen hyttysten loitolla pitämisen lisäksi.

Hyttysmyrkyt ja karkoitteet

Hyttysmyrkyt päätyvät lopulta aina luontoon, viimeistään vaatteita tai ihoa pestessäsi. Myrkyt taas aiheuttavat haittaa etenkin pölyttäjille ja vesieliöille. Muistathan, että Thermacellin ja muiden vastaavien myrkkypolttimien käyttö luonnossa on kiellettyä. Vaikka käyttäisit kosmetiikkaa jossa ei ole varsinaisia myrkkyjä, peseytyessä ne päätyvät vesistöön, ja riittävän vilkkailla reiteillä isojen kävijämäärien vuoksi voivat koitua ongelmaksi asti. Pidetään luonto puhtaana!

Joissain vaatteissa on myös imeytettynä permetriini-hermomyrkkyä, jota ei suinkaan ole hyväksytty tekstiilikäyttöön. Kysymys on vastaavasta tapauksesta kuin Thermacellin osalta – näitä myydään niin kauan kunnes asiaan herätään ja se kielletään. Joissain hyttyshuppareissa on myös muita myrkkyjä imeytettynä. Permetriini on kuitenkin yleisin, ja sitä on vaeltajat jenkkiohjeiden mukaan ruiskutelleet jopa omiin vaatteisiinsa. Vaatteista hermomyrkky kuitenkin viimeistään pesussa tai rankkasateessa päätyy luontoon, ja kotona se on vaaraksi esimerkiksi kissoille. Valitettavasti itsekin aikoinaan vaellusta aloitellessa haksahdin tähän temppuun, kunnes perehdyin aiheeseen enemmän. Moni jakaa neuvoja ajattelematta sen laajempia seurauksia.

Joissain iholle levitettävissä myrkyissä kuten DEETissä on myös toisenlaisia ongelmia. DEET tuhoaa muoveja. Aurinkolasit, kalvovaatteet, rinkat ja oikeastaan kaikki muu mikä myrkystä voi tahriintua, on vaarassa sulaa. Käytännössä melkein kaikki hyttysmyrkyt joita Suomessa myydään sisältävät jonkun prosenttiluvun DEETiä. Lisäksi kun porukka vaellukselle pesee päivän myrkyt naamastaan vesistön äärellä, päätyy myrkky veteen. Ei näin! Vaikka pesun suorittaisi kauempana vesistöstä niin luontoon se myrkky silti päätyy. Myrkyistä käytetään harhaanjohtavaa termiä ”karkoite”, jotta se ei kuulostaisi niin pahalta. Ihmettelen oikeastaan, miten näitä saa edelleen myydä.

Hyttysmyrkkyhulluus

Pienempänä partiolaisena leireille käytännössä pakotettiin ottamaan myrkkyputelit mukaan, koska ei siellä muuten olisi voinut elää. Ei ne myrkyt tosin toimineet kuin hetken, ja niitä sai läträtä lisää jatkuvasti. Sitten ne pestiin pois uimareissulla illalla.

Olin myös erittäin ällistynyt kun vaelsin Pacific Crest Traililla 2023, ja siellä porukka pikkushortseissaan kärsi pahasti hyttysistä yli puolet vaelluksesta, kun yleisimmät vaatesuositukset on käyttää joko trikoita tai shortseja ja aurinkohupparia tällä reitillä. Vaellustrikoot ei pidä hyttysiä loitolla! Jenkeissä myrkyt ovat vielä vahvempia ja niitä suihkutellaan surutta ympäriinsä. Eikä nekään tuntuneet juuri ketään auttavan.

Oli surkuhupaisaa kävellä ohi vaelluspaidassa ja pitkissä housuissa, ja vetää hyttyshuppu päähän kun hyttyset alkoi vaivata. Vaellusvaatteita on myös ohuita, ilmavia, hyttysenpitäviä ja vaaleita kunhan vain tietää mistä tai mitä etsiä. Itse käytän housujani ja paitaani siten että rullaan tai nostan housunlahkeet ja paidan hihat ylös silloin kun ei ole ötökkää tai korkeaa UV-säteilyä. En ole enää vuosiin kärsinyt hyttysistä vaelluksilla, ja heinäkuusta on tullut yksi yleisimmistä lapinvaelluksen ajankohdista. Kirjoitin Farliten blogiin vaellusvaatteiden valinnasta laajemmin.

Allergialääkkeet

Allergialääkkeet voivat tuoda lievitystä hyttysenpistojen oireiluun ja kutitukseen. Antihistamiinitabletit ovat yleisin tapa vähentää kutitusta ja ärsytystä. Myös erilaisia hyttysenpistoihin tarkoitettuja puudutekyniä ja laastareita on olemassa. Ne eivät tarjoa täydellistä apua, mutta voivat lievittää oireita. Ei kai kokeilu haittaa? Laastarit auttavat etenkin siihen, ettet ärsytä tilannetta entisestään raapimalla. Ole raapimatta, se vain pahentaa tilannetta!

Löysitkö hyödyllistä tietoa hyttysiltä suojautumisesta, vai jäikö jotain puuttumaan? Jaa omat keinosi!