Vaellus Norjan halki hiihtäen – Norge på Langs 2024

Mikä on Norge på Langs?

“Norge på Langs” on norjaksi termi, joka tarkoittaa ”Norja päästä päähän” -vaellusta. Se on erittäin haastava ja pitkäkestoinen retki, jossa matkaaja kulkee Norjan maan halki joko kävellen, hiihtäen tai pyöräillen pohjoisesta etelään tai päinvastoin. Vaellus Norjan halki on noin 2500–3000 kilometriä pitkä ja vie kulkijan läpi monipuolisen ja upean maisemakirjon, koetellen samalla vaeltajan kestävyyttä ja sitkeyttä. Vaellusreitin Norjan halki saa valita itse Kölivuoristoa pitkin. Kulkijoita reitillä on ollut tähän saakka reilut 500, siitä lähtien kun norjalaiset partiolaiset vaelsivat reitin viestinä vuonna 1951.

Vaellus Norjan halki pituussuunnassa tarjoaa monenlaisia haasteita riippuen vuodenajasta, jonka aikana se suoritetaan. Talvisin reitin hiihtäminen edellyttää erityistä varustautumista ja taitoja, kun taas kesäaikaan vaellus vaatii toisenlaista valmistautumista sään ja maaston vaihteluun.

Tässä artikkelissa kerron, mistä idea talvivaellukselle Norjan halki on lähtenyt. Käyn läpi myös suunnitteluprosessia ja millaisia haasteita olen kohdannut. Artikkeli perustuu syyskuussa 2022 tekemääni alustavaan vaellussuunnitelmaan. Mukana on myös viimeaikaisia huomioita suunnittelusta.

Lähdin hiihtovaellukselle tammikuun 29. päivä 2024. Perillä Nordkapissa olin 17.04.2024.

Vaellus Norjan halki – Inspiraatio hiihtovaellukselle

Talvivaellus Norjan päästä päähän on kaikkea muuta kuin pikainen päätös. Idea sai alkunsa aiemmasta pitkästä Vita Bandet -hiihtovaelluksestani Ruotsissa, joka päättyi onnistuneesti huhtikuussa 2022. Tätä edeltänyt aikaisempi epäonnistuminen reitillä 2021 oli opettavainen ja vaikutti ratkaisevasti varustevalintoihini. Olin vaihtanut ahkiosta rinkkaan ja testannut uutta taktiikkaa useilla talvivaelluksilla. Huomasin reppuhiihdon olevan ahkionvetoa tehokkaampaa, vaikkakin rinkan kantaminen hiihtäessä vaatii totuttelua. Vita Bandetin loppupuolella jäi tunne, että olisin voinut jatkaa pidemmälle, mutta myös ajatukset toimintani parantamisesta tulivat mieleen. Jäin pohtimaan, mitä seuraavaksi tekisin hankkimallani kokemuksella tunturihiihdosta.

Syntyi ajatus lähteä Norge på Langs -vaellusreitille, talvella tietysti.

Norjan halki kulkevasta Norge på Langs -reitistä (NPL) sain inspiraatiota nähdessäni erään norjalaisen hiihtelevän maan läpi koiransa kanssa samoihin aikoihin, kun itse hiihdin Ruotsissa Vita Bandetia. Tiemme melkein kohtasivat, mutta jouduin hidastamaan sääolojen vuoksi matkantekoani. En sitten enää saavuttanut Kilpisjärveltä jo pohjoisemmas suunnannutta parivaljakkoa. NPL-vaellus kesäisin ei ollut aiemmin kiinnostanut vaikka siitä olin tiennytkin, mutta norjalaisen talvisuoritus herätti ajatuksen hiihdosta reitillä. 

Pitkä matka tarjoaisi enemmän haasteita ja mahdollisuuden kohdata erilaisia sääolosuhteita. Norjan eteläiset maisemat ja sääilmiöt ovat minulle osin mysteeri, mikä lisäsi reitin houkuttelevuutta. Lisäksi kuulin saman norjalaisen joutuneen myrskyn jälkeen hakemaan apua teltan hajottua, mikä entisestään vahvisti päätöstäni lähteä haastamaan itseäni uuteen ympäristöön. Huomasin myös, ettei kukaan suomalainen ollut vielä hiihtänyt reittiä talvella, ainakaan puolivirallisen listauksen mukaan. Tämä olisi mahdollisuus edustaa Suomea ja osoittaa kyvykkyytemme talvivaelluksissa. Reitti olisi itselleni mieleinen, sillä valitessa reitin itse pääsee seikkailun tuntuun eikä koskaan voi olla varma, mitä vastaan tulee.

Norge på Langs: Tiedonhaku reitistä

Suunnitellessani tulevaa pitkää talviretkeä löysin paljon norjankielistä tietoa Norge på Langs -reitistä, muiden kokemuksista ja huomioista reitin päältä. Tämä auttoi hahmottamaan, mitä odottaa vaellukselta. Norjaahan en puhu, joten apuna blogitekstien lukuun käytin selaimen käännöstyökalua joka teki reissukuvauksista riittävän luettavia, ainakin englanniksi kääntäessä.

Löysin hyödyllisiä blogeja ja sivustoja, jotka tarjosivat arvokasta tietoa reitistä talvisin. Vinkit varustautumiseen ja reittitietoon olivat hyödyllisiä ja auttoivat hahmottamaan haasteita ja mahdollisuuksia reitin varrella. Olin myös yhteyksissä toisiin Norge på Langs-reitin aiemmin vaeltaneisiin, joilta sain hyviä tärppejä matkaani. Lisäksi olen etsinyt kirjoja reitin varrelle osuvista kohteista. Vaellus Norjan halki on erittäin pitkä, joten tietoa on paljon sisäistettäväksi.

Vaellusreitti Norjan halki

Näin pitkän vaelluksen reittisuunnitelmaa on oikeastaan mahdotonta tehdä paikkaansa pitävästi valmiiksi loppuun saakka. Erityisesti talvella sääolosuhteet vaikuttavat huomattavan paljon, milloin ja mistä kannattaa hiihtää. Taktiikkana pidän, että suunnittelen laajassa kaavassa reittirungon noin neljänneksittäin. Tämä on sopiva väli, koska muonatäydennysten osalta aikamääre on suunnilleen sopiva postitusselvittelyihin ja lähettämistarpeisiin nähden. Tarkemmat reittivalinnat vahvistuvat reitin päällä, aina täydennyspaikkaan saavuttaessa. Suunnitelmassa on aina jonkin verran joustavuutta, jotta voin hyödyntää paikallisten neuvoja. 

Tueksi olen selvitellyt, mistä muut suunnilleen samaan aikaan hiihtäneet ovat kulkeneet ja miksi. Myös aivan tuoretta tietoa reitin päältä, tosin kesällä, tarjosivat ruotsalaiset Lukas ja Kim, jotka vaelsivat reitin kesällä 2023. Heillä oli vaelluksellaan testissä suunnittelemani saderukkaset, mutta vähänpä silloin tiesivät, että on tässä omakin lehmä ojassa. Sain kullanarvoisia vinkkejä viimeaikaisista muutoksista alueella, siinä määrin missä ne talvivaeltamiseen vaikuttavat. Myös aloituskappaleessa mainittu norjalainen Guro on auttanut minua selvittämään käytännön asioita vaelluksen suunnittelun varrella norjalaisnäkökulmasta.

Reitinvalinta vaelluksella

Pohdinnoissani on myös ollut mahdollisuus yhdistää esimerkiksi Kalottireitti samaan vaellukseen, mikäli suunnitelmaan ei tätä ennen tule suurempia muutoksia. Samalla tietysti jo aiemmin voisin ehkä hieman huvin vuoksi kääntyä myös Grövelsjönin kautta, jotta listalle tulisi mukaan myös toinen Vita Bandet-suoritus. Moni on kulkenut reitin useita kertoja, joten miksi en minäkin, kun maisemissa olen. Grövelsjönin tunturiasema olisi myös erinomainen lepoetappi vaelluksen ensimmäisen neljänneksen taakse jäämisen kunniaksi. Kalottireittiä minulla on ollut pyrkimys useana aiempana vuonna lähteä vaeltamaan niin kesällä kuin talvellakin, mutta matkaan on aina tullut mutka jos toinenkin. En odota suuria tälläkään kertaa. Lähden reissuun pari viikkoa aiottua myöhemmin, niin talven kehityksestä on kiinni miten suuria mutkia kerkeän tekemään.

Vita- tai Gröna Bandetia voi osittain kulkea myös Norjan puolella, joten päällekkäinen suoritus on ihan sääntöjen mukainen. Suurin osa NPL:n vaeltajista myös kulkee Kungsledenin paikkeilla Ruotsin kautta ja myöhemmin Suomen käsivarren läpi Kalottireitillä.

Tänä talvena Ruotsin Vita Bandet-reitillä on ennätysmäärä talvivaeltajia, joten senkin puolesta olisi hauska pysyä jokseenkin aikataulussa, jotta pääsisin tapaamaan muita pitkämatkalaisia reittini varrella. Vita Bandetia hiihtää tänä talvena myös suomalainen Anniina Perätalo. En ole tietoinen, onko Norge på Langsilla ketään kanssani samaan aikaan hiihtämässä. Odotan mielenkiinnolla, mitä ja ketä kaikkia tulee vastaan!

Logistiikan haasteet: Ruokahuolto, postipaketit ja sääolosuhteet

Vita Bandetin jälkeen tiesin, että voisin parantaa suorituskykyäni pitkällä talvivaelluksella. Nyt minulla on enemmän tietoa ja harjoitusta alla, sekä Norjan halki hiihto olisi kaksi kertaa edellistä hiihtovaellustani pidempi ja fyysisesti vaativampi. Vaikka olen kokenut monia talvivaelluksia, suunnittelu vaatii syvempää opiskelua ja varustetestausta. Olin myös huolissani lumitilanteesta Etelä-Norjassa ja siitä, miten vesistöt jäätyisivät. 

Logistisesti Norjan postilaitoksen toiminta ja täydennyspaikkojen saatavuus ovat pohdinnan alla. Suunnitelmissa olisi lähettää paketteja noin 200-300 km välein, ja myös Suomesta lähetys oli harkinnassa, se tosin kaatui tullin tullessa esteeksi. Ruotsin puolelle rajan taakse olisi myöhemmin mahdollista lähettää paketteja Suomesta käsin, jotta kaikkia ruokia ja vaihtovarusteita ei tarvitsisi ottaa heti alussa Norjaan mukaan. Haluan kriittisimmiltä osin pitää luotettavaksi testattuja varusteita välittömästi saatavilla, sillä kaikkea ei ole helposti ja nopeasti tilattavissa.

Olen aiemmin käyttänyt taktiikkana niin kutsuttua “bounce boxia”, eli lähettäisin itselleni samaa pakettia aina edelleen. Tämä vaatii sen, että täydennyspaikassa on myös postin toimipiste. Missä määrin samaa taktiikkaa on mahdollista hyödyntää, selviää myöhemmin.

Ruokahuolto

Ruokahuollossa tukeutisin hyvään ja tutuksi tulleeseen taktiikkaan. Bounce boxiin laitan itse kuivaamani vihannekset ja kuivalihat. Loput ostan kaupasta. Kuivalihoja ja erilaisia kasviksia ei oikein ole saatavilla, joten ne täytyy tehdä itse. Soijat ja muut papupohjaiset rouheet jäävät allergioiden vuoksi jälleen hyllyyn.

Kaupoista mukaan lähtee öljyä tai voita, sekä hiilihydraattien lähteet kuten kuskus, perunamuusi tai nuudelit. Näistä aineksista saa sitten reissun päällä yhdisteltyä lukemattoman määrän erilaisia aterioita jotten syö samaa kyllästymiseen saakka. Valmiiden annosten postittelu taas olisi ihan sula mahdottomuus todella suuren pakkauskoon vuoksi.

Joillain pätkillä todennäköisesti kannan ylimääräisiä kuivatarpeita mukana, jotta aina ei tarvitse kydä pakettia hakemassa vaan sen voi lähettää kauemmas helpomman logistiikan vuoksi. Kuivalihoja ja kasviksia minullq on noin 100g päivää kohden, joten vaikka viisi ylimääräistä päivää on vainpuoli kiloa. Sitten voi kaupasta käydä muut tarpeet ja jatkaa matkaa.

Yhteistyöt ja Rinkka & Pulkka -blogin idean syntyminen

Vaellusvarusteiden valinnassa on paljon samaa kuin aiemmissa varustelistoissani, mutta uusia ja pidemmälle vietyjä ratkaisuja on tulossa mukaan. Halusin testata varusteita huolellisesti ennen matkaa ja viimeistellä varustevalintoja tammikuun testireissulla ennen lähtöä. Pyrin myös ottamaan varalle toimivia vaihtoehtoja uusille varusteille niin postipakettiin odottamaan, kuin kotipuoleen lähetysvalmiuteen.

Suhtauduin yhteistyökumppaneiden hankkimiseen varusteiden tueksi aiempina vuosina vastahakoisesti, mutta kokemukseni PCT:ltä muutti näkemystä. Tarvitsin ylipitkäksi venähtäneen vaelluksen jälkeen budjetin puolesta tukea varusteisiin. Samalla kasvoi toteutukseen saakka ajatus, että tarjoan hyödyllistä tietoa muille vaeltajille. Halusin jakaa kokemuksiani varusteista ja auttaa valitsemaan jokaisen tarpeisiin oikeat varusteet pitkillekin vaelluksille. Tästä oikeastaan syntyi koko Rinkka & Pulkka -blogin idea.

Laitoin sähköpostin sauhuamaan, ja pian kasassa oli koko liuta tukijoita Suomesta, Ruotsista sekä jopa Ukrainasta ja Yhdysvalloista asti. Pyysin vaellukselle mukaan sellaisia yhteistyökumppaneita, joiden tuotteita muutenkin aikoisin käyttää ja kokeilla. Näin haastava vaellus vaatii kevyet, laadukkat ja toimivat vaatteet että varusteet. Lisäksi haluan pystyä tuottamaan mahdollisimman riippumatonta sisältöä yhteistöistä huolimatta. Pyysin matkaan varusteita, joista olin jo pohjatyön ja selvittelyt tehnyt.

Tulevat askeleet suunnittelussa

Pitkän talvivaelluksen suunnitteluprosessi on pitkä ja vaatii huolellista harkintaa varusteilta ja reitiltä. Testaan ja vertailen varusteita, ja suunnitelmaa muokkaan matkan varrella. Tämä artikkeli perustuu 29.09.2022 kirjoittamaani dokumenttiin, jossa pohdin motiivejani ja hankittua tietoa vaellukseen liittyen.

Seuraavassa artikkelissa käsittelen tarkemmin varustevalintoja ja niiden testaamista sekä muuta edistymistä valmistautumisessa. Vaellus Norjan halki on ainutlaatuinen kokemus, ja haluan tehdä siitä mahdollisimman nautinnollisen.

Lue lisää: Varusteet Norjan Halki -hiihtovaellukselle

Seuraa matkaani kohti Norjan halki hiihtämistä liittymällä sähköpostilistalle!

Ilmoitukset saat käyttöön täyttämällä tilauskentän sivupalkissa tai etusivulla. Mobiilissa rullaa alaspåin kunnes tilauskenttä tulee kohdalle.